perjantai 7. lokakuuta 2016

Ulkopolitiikan tutkija: Venäjä protestoi ilmatilaloukkauksilla Suomen puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan. No sen verran, että olisi mielenkiintoista tietää, miten pitkälle venäläisessä sotilaskomentoketjussa täytyy mennä, että löytyy henkilö, joka päätti em. ilmatilaloukkauksista. Kuulen useamman lukijan mutisevan:"No senhän nyt tietää sokea Reettakin! Huipulle!" 


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: 


Ulkopolitiikan tutkija: Venäjä protestoi ilmatilaloukkauksilla Suomen puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää varsin mahdollisena, että hävittäjät kävivät muistuttamassa Venäjän naapuruudesta.
Ilmatilan loukkaus
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.Petteri Paalasmaa / AOP

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charles Salonius-Pasternak pitää todennäköisenä sitä, että Venäjän kahden SU-27-hävittäjän torstaiset ilmatilaloukkaukset Suomenlahdella olivat protesti Yhdysvaltojen kanssa tänään perjantaina Helsingissä allekirjoitettavalle puolustusyhteistyö-aiejulistukselle. Julistus pitää sisällään kahdenvälisen puolustusyhteistyön jatkamisen ja kehittämisen.
– On täysin varteenotettava mahdollisuus, että ilmatilaloukkaukset olivat Venäjän muistutus että hei, me ollaan täällä. Se ei maksa heille mitään ja he kuitenkin näkevät, että näillä loukkauksilla on Suomessa vaikutusta. Niistä puhutaan täällä ja niitä spekuloidaan.
Salonius-Pasternak pitää huomionarvoisena, että venäläiskone loukkasi ilmatilaamme kaksi kertaa peräkkäin ja juuri aiesopimuksen allekirjoituksen aattona.
– Jos haluaa muistuttaa olemassaolostaan, se kannattaa tietysti tehdä niin, että siitä on vedettävissä jonkinlainen selvä linkki ja johtopäätös, Salonius-Pasternak sanoo.

Sotilaspoliittinen tilanne Itämeren alueella muuttunut selvästi

Salonius-Pasternak näkee kokonaisturvallisuustilanteen Itämeren alueella muuttuneen viimeisen kolmen vuoden aikana selvästi. Muutos näkyy Suomen lähialueilla konkreettisesti.
– Kun aiemmin Natolla oli lentopäivystys vain yhdessä tukikohdassa, nyt niitä on ollut kahdessa. Lisäksi Natolla kyllä oli aiemminkin jonkinlaista puolustussuunnittelua, mutta ei mitään konkretiaa. Nyt liitto on laittamassa Baltian maihin pataljoonaa.
Ruotsin puolustuspolitiikka on lyhen ajan kuluessa heittänyt häränpyllyä.
– Aiemmin Ruotsissa oli trendi, että maan puolustusvoimia ja puolustusbudjettia pienennetään ja keskitytään kansainvälisiin operaatioihin. Nyt mennään päinvastaiseen suuntaan, puolustukseen käytetään enemmän rahaa ja keskitytään oman maan puolustukseen ja lähialueeseen.
Tutkijan mukaan Venäjä puolestaan järjestää megaluokan sotilasharjoituksia tarkoituksellisesti muilta sumun peitossa.
– Venäjä pilkkoo hyvin, hyvin suuret sotaharjoituksensa moneen pieneen yksikköön siksi, että muut maat eivät voi esittää vaatimuksia kansainvälisten tarkkailijoiden paikallaolosta. Venäjä haluaa harjoitella niin, etteivät muut saa minkäänlaista kuvaa, mitä, miksi ja miten kauan harjoitellaan.
Salonius-Pasternak listaa turvallisuuspolittisiin muutoksiin myös varusmiespalvelun nousun ajankohtaiseksi asiaksi monessa Euroopan maassa.
– Viitisen vuotta sitten Suomi oli melkein se ainoa viimeinen varusmiespalvelun mohikaani. Nyt Saksassa keskustellaan asiasta, Baltiassa, ja Ruotsissa näyttää nyt siltä, että varusmiespalvelus on tulossa.

Venäjä luonut läneestä uhkakuvan kansalleen

Salonius-Pasternak ei halua puhua kylmästä sodasta. Toisen maailmansodan jälkimainigeissa alkanut kylmä sota piti sisällään kaksi selvää ideologiaa, jotka olivat vastakkain globaalisti.
Nyt näin ei tutkijan mukaan ole. Tosin hän näkee Venäjällä pyrkimystä menneeseen vastakkainasetteluun lännen kanssa.
– Venäjä on halunnut luoda lännestä viholliskuvan, joka ei ulkopuolelta katsottuna lainkaan vastaa todellisuutta. Kuvan, jossa länsi, Suomi mukaan lukien, olisi porteilla hyökkäämässä Venäjään. Näin se on tehnyt osaksi sisäpoliittisista syistä, osaksi mahdollistaakseen ulko-ja sisäpolitiikkaansa valitut linjat.

Huolissaan?

Tulisiko Suomessa olla tilanteesta huolissaan? Mahdollisten ilmatilaloukkausten takia ei, Salonius-Pasternak sanoo. 

Sen sijaan hän näkee huolestuttavana Venäjän täydellisen haluttomuuden minkäänlaiseen rakentavaan neuvotteluun oli sitten kysessä Itämeren alue, Syyria tai Lähi-Itä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti