torstai 6. lokakuuta 2016

Kriisiyhtiöistä tuli vuodessa pörssin tähtiä – huippukursseista ollaan silti kaukana...

Totta tosiaan Outokummulla on ollut seitsemän laihaa vuotta. Osakkeenomistajilta on vaadittu kovaa uskoa kriisiyhtiöön. Monet merkit viittaavat siihen, että lähivuosilta on odotettavissa plussatuloksia. niitä tarvitaan, sillä velkataakka on sietämättömän suuri. 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kriisiyhtiöistä tuli vuodessa pörssin tähtiä – huippukursseista ollaan silti kaukana

Pörssin kurssikehitykseltään parhaiten menestyneet yhtiöt ovat pitkään vaikeuksissa olleita yhtiöitä, joiden näkymät ovat äkisti kohentuneet

TALOUS 
MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Outokummun osakekurssi on vuodessa vahvistunut 168 prosenttia.
Outokummun osakekurssi on vuodessa vahvistunut 168 prosenttia.

Fakta

Martela pienten nousija

 Pörssin pienten yhtiöiden joukossa Martela on paras kurssinousija yli 200 prosentin nousullaan yhden vuoden aikana. Martela on kalustetalo, joka toimittaa konttoreihin ja toimistoihin koko fyysisen sisustuksen muuttopalveluita myöten.
 Hyvin ovat menestyneet myös röntgenkomponentteja valmistava Detection Technology ja uusiutuvan energian ja ympäristön yrityksiin sijoittava sijoitusyhtiö Cleantech Invest. Kurssinousua on kummallakin yli 160 prosenttia.
 Kovimmat laskijat ovat lääkintäteknologian yritys Nexstim (-94 prosenttia) ja yrityssaneeraukseen hakeutunut valimoyritys Componenta (-70 prosenttia).
 Detection Technology, Cleantech Invest ja Neexstim eivät ole pörssin varsinaisella listalla, vaan First North -kasvulistalla.
HELSINGIN pörssin tämän vuoden menestyjiä ovat olleet käänneyhtiöt.
Siis yritykset, jotka ovat olleet vuosikaudet vaikeuksissa, mutta joiden näkymien paraneminen on saanut kurssikehityksen hyvään nosteeseen.
Suurimmat kurssipudotukset kokeneiden listalta löytyy tällä kertaa finanssialan yrityksiä eli pankkeja ja finanssiyhtiö Sampo.
VIIME 12 kuukauden aikana parhaan kurssinousun pörssin isojen yritysten sarjassa on onnistunut tekemään teräsyhtiö Outokumpu, jonka osakekurssi on vuodessa vahvistunut 168 prosenttia.
Outokumpu on käänneyhtiö sanan varsinaisessa merkityksessä. Yhtiö on ollut tappiollinen seitsemän vuotta, jonka aikana se on jauhanut tappioita 1,2 miljardia euroa. Voitollisen tuloksen se on tehnyt viimeksi vuonna 2008.
Outokummun toimitusjohtajana aloitti tammikuun alussa hollantilainen Roeland Baan. Hän on saanut kaudelleen lentävän lähdön, kun vuoden toisella neljänneksellä vuosikausien vaikeudet Yhdysvalloissa alkoivat väistyä.
Heinäkuussa Baan ennusti käänteen merkitsevän, että yhtiö pääsee 500 miljoonan euron liiketulostavoitteeseen neljässä vuodessa. 
Osakekurssi on noussut kuuden euron tienoille. Huippuvuonna ennen finanssikriisiä osake maksoi yli 70 euroa.
Nousu ei ole tarttunut pörssin toiseen teräsyhtiöön, ruotsalaiseen SSAB:hen, johon suomalainen Rautaruukki yhdistettiin kaksi vuotta sitten.
Vielä keväällä SSAB:nkin näkymät olivat paranemassa, mutta kurssi on sen jälkeen laahannut paikoillaan.
PÖRSSIN keskikokoisten yritysten listalla kärkeä pitää kaksi media-alan yhtiötä, Sanoma ja Alma Media. Lähes 150 prosentin kurssinousun tehnyt Sanoma julkaisee muun muassa Helsingin Sanomia ja Ilta-Sanomia.
Toimiala on pitkään kärsinyt mainosmarkkinoiden heikkoudesta ja digitaalisen julkaisemisen tuomasta murroksesta. Osakekurssit kääntyivät, kun näkyvissä on lievää paranemista.
Sanoman kurssi on noussut noin 8,5 euron tienoille. Vuonna 2007 kurssi oli parhaimmillaan noin 24 euroa.
Suhdannekierron huipulla olevan rakentamisen yhtiöistä paras kurssikehitys on tarttunut Helsingin Kalasatamaa rakentavaan rakennusyhtiö SRV:hen. Nostetta on ollut myös muilla toimialan yhtiöillä.
PANKKI- JA RAHOITUSALAN ongelmat näkyvät vertailussa. Suurten yhtiöiden sarjassa laskijoita ovat pankkikonserni Nordea ja finanssiyhtiö Sampo.
OP-ryhmän osakestrategi Antti Saari sanoo, että Nordean osakkeen halpeneminen johtuu tartunnasta, jonka se on saanut eurooppalaisen pankkisektorin ongelmista.
Saksalaisen suurpankin Deutsche Bankin vaikeuksista on puhuttu koko vuosi, ja varsinkin alkuvuodesta esillä olivat italialaisten pankkien heikko tila.
”Seurauksena koko pankkisektorin osakkeet Euroopassa ovat kärsineet kansainvälisten sijoittajien, varsinkin amerikkalaisten, käsittelyssä. Siinä ei auta, että skandinaaviset pankit ovat paremmassa kunnossa, vaan nekin ovat menneet myyntiin saman likaveden mukana”, Saari sanoo.
TOINEN vaikuttava tekijä on alhaisen koron ympäristö, joka supistaa pankkien korkokatteita ja sen mukana tuloksia. Tämä näkyy myös ruotsinkielisillä alueilla toimivien Aktia Bankin ja Ålandsbankenin kurssikehityksessä.
Sammossa näkyy sen iso omistusosuus Nordeassa, ja matalat korot, jotka heikentävät vakuutusyhtiöiden sijoitustuottoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti