Alla olevassa artikkelissa todetaan: Ilmapuolustuksen osalta Suomi ja Ruotsi haluaisivat muodostaa osittain integroidun yhteisen ilmavoiman. Toisin sanoen maiden ilmavoimien halutaan kykenevän tukemaan toisiaan ja toimimaan ilmaoperaatioissa yhdessä.
Hyvä tavoite kaiken kaikkiaan...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Suomalaiset puna-Hornetit ”iskevät” Ruotsin kimppuun – HS vieraili suurharjoituksessa Gotlannissa
Suomen ilmavoimat osallistuu ensimmäistä kertaa Ruotsin ilmavoimien pääsotaharjoitukseen Gotlannissa.
VISBY
”TERVETULOA vihollisleiriin”, tervehtii luutnantti Jörgen Olsson Visbyn lentokentällä Gotlannissa.
Käynnissä on Ruotsin ilmavoimien vuoden pääsotaharjoitus Flygvapenövning 2016 (FVÖ 2016).
Harjoituksessa tehdään suomalais-ruotsalaisen puolustusyhteistyön historiaa. Suomen ilmavoimat on mukana ensimmäistä kertaa.
Ruotsalaiset osallistuvat vuorostaan syksyllä ensimmäistä kertaa suomalaiseen Ruska-suurharjoitukseen.
JUHANI NIIRANEN / HS
OLSSON on Ruotsin ilmavoimien luutnantti, joka toimii suomalaisten ja ruotsalaisten joukkojen yhdysmiehenä. Suomalaiset ovat osa ruotsalaisia ”punaisia”, joiden tehtävänä on hyökätä ”sinisten” eli Ruotsin kansallisen puolustuksen kimppuun.
Perinne ja pelin henki on, että ”punaiset” yleensä häviävät.
Suomesta harjoitukseen osallistuu viisi Hornet-hävittäjää ja noin 50 sotilasta. Punaiseen maali- tai hyökkäysjoukkoon kuuluu lisäksi kuusi ruotsalaista Gripen-hävittäjää ja SK 60 -harjoitussuihkukoneita, yhteensä 19 lentokonetta.
”Tässä haetaan yhteistä hyötyä molemmille”, sanoo Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri.
”Oikeastaan mikään taho ei ole kyseenalaistanut yhteistyötä. Meidän kannaltamme hyvät harjoitusvastustajat ovat rahan arvoista valuuttaa.”
JUHANI NIIRANEN / HS
SUOMEN ja Ruotsin ilmavoimat ovat harjoitelleet vuosia yhteisissä harjoituksissa, mutta toisen valtion kansallisiin suurharjoituksiin ei ole osallistuttu. Kyseessä on jälleen askel eteenpäin puolustusyhteistyössä.
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit päättivät toukokuussa 2014 syventää maiden välistä puolustusyhteistyötä. Yhteistyö rajattiin kuitenkin koskemaan vain rauhan aikaa.
Molempien maiden puolustusvoimat laativat raportin siitä, miten tavoitteeseen päästäisiin. Ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi hankkeeksi katsottiin turvallisten tietoyhteyksien rakentaminen maiden välille.
Muita nimettyjä yhteistyöhankkeita olivat muun muassa ilmavalvontayhteistyö, yhteisten sotajoukkojen kehittäminen sekä yhteiset harjoitukset.
Ilmapuolustuksen osalta Suomi ja Ruotsi haluaisivat muodostaa osittain integroidun yhteisen ilmavoiman. Toisin sanoen maiden ilmavoimien halutaan kykenevän tukemaan toisiaan ja toimimaan ilmaoperaatioissa yhdessä.
Ilmavoimien yhteistyön syveneminen on johtanut muun muassa siihen, että teknistä henkilökuntaa on koulutettu toisen maan hävittäjäkoneiden yksinkertaisimpiin huoltotöihin.
Jäämeri sanoo, että olisi ”hienoa”, jos Suomi voisi alueellisen koskemattomuutensa torjunnassa toimia nykyistä kauempana tukeutuen ruotsalaisiin tukikohtiin.
”Meillä ei voida laskea sen varaan, että joku toimisi meidän kanssamme”, Jäämeri kuitenkin muistuttaa.
”Meillä on tietty itsenäisen toimintakyvyn vaatimus.”
JUHANI NIIRANEN / HS
GOTLANNIN strateginen merkitys keskellä Itämerta on noussut uudelleen keskusteluun Venäjän valloitettua Krimin Ukrainalta. Syynä on se, että kylmän sodan päättymisen jälkeen Ruotsi riisui Gotlannin käytännössä aseista.
Ääneen lausuttu pelko on, että jos Venäjä hyökkäisi Baltian maihin, niin se voisi Gotlannin valtaamalla vaikeuttaa merkittävästi sotilasliitto Naton apujoukkojen viemistä Baltiaan.
Ruotsi on nyt uudelleen vahvistamassa Gotlannin puolustusta. Saarelle ollaan perustamassa pientä kahden komppanian kokoista Gotlannin taisteluryhmää, joka on varustettu taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunuilla.
Gotlannissa ei ole kuitenkaan pysyvää Gripen-hävittäjien lentotukikohtaa.
FVÖ 2016 ei ole ensimmäinen kerta tänä vuonna, kun suomalaiset harjoittelevat ruotsalaisten kanssa Gotlannissa. Suomen ja Ruotsin yhteinen Swefinex 2016 -merisotaharjoitus toteutettiin toukokuun lopulla Gotlannin merialueella.
Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyön seuraavassa vaiheessa suomalaiset Hornetit ovat ehkä jo osana ”sinisiä”, osana Ruotsin kansallista puolustusta. Silloin myös ruotsalaiset Gripenit tulevat harjoittelemaan Ruskaan osana Suomen kansallista puolustusta.
JUHANI NIIRANEN / HS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti