Hyvästi televisiot ja kännykät – viisi visiota, mitä vahtaat tulevaisuudessa
Yle viettää 90-vuotispäivää. Mihin media on menossa? Kolme asiantuntijaa visioi merkittävimpiä muutoksen tuulia.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Kännykät ovat vasta ohittaneet tietokoneet. Mobiililaitteet ohittivat internetin käytön ajassa mitattuna pöytäkoneet vuoden 2014 lopulla.
Eikä ihme: kuka tahansa voi kännykällään lukea päivän lehdet mistä päin maailmaa tahansa, katsoa suorana tv-ohjelmia ja videoita tai käynnistää oman live-lähetyksen, jota kuka tahansa voi seurata suorana.
Tämä on vasta alkua. Kysyimme kolmelta uuden median asiantuntijalta, millaista on 2020-luvun lehtienluku, televisionkatselu ja viihteenkulutus. He listasivat viisi mielestään tärkeintä mediankäyttöön vaikuttavaa tulevaisuuden trendiä.
Teemu Arina: Kännykkä on kohta passé
Teemu Arina on teknologia-asiantuntija, sarjayrittäjä ja biohakkeri, joka työskentelee muun muassa digitaalisen liiketoiminnan kiihdyttämössä Dicolessa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle1. Kännykkä on passé
Mobiililaitteet ohittivat juuri työasemat internetin käytössä, mutta seuraavaksi alkavat kadota kännykät. Käyttöliittymät heijastetaan laseihin, auton tuulilasiin ja verkkokalvolle. Niskan ei tarvitse olla koko ajan etunojassa, kun sisältöä kulutetaan. Ilmoituksia vastaanotetaan älykelloon, ei älypuhelimeen.
2. Live-videot: Kellarikeikka voi saada satojatuhansia katsojia
Sosiaalisessa mediassa on alettu siirtyä teksteistä, linkeistä ja kuvista liikkuvaan kuvaan. Facebook on haastanut Periscopen mahdollistamalla live-videot kaikille käyttäjille. Anssi Kela veti viime marraskuussa livekeikan 180 000 katsojalle omasta kellaristaan. Myös päivittäisiä hetkiä on yhä helpompi jakaa sosiaalisessa mediassa videomuodossa. Videon merkitys myös mainonnassa korostuu.
3. Älylasit tietävät missä olet ja kertovat lisää
Älypuhelimet tietävät jo nyt paljon käyttäjästään: sijainnin ja mahdollisesti sen, kenen kanssa henkilö on ja missä paikoissa hän on käynyt. Tulevat teknologiat tuovat älylaseihin ja älypiilolinsseihin muun muassa Pokemon Go:sta tuttuja käyttöliittymiä, joissa todellisuuteen liitetään tietokonegrafiikkaa. Näin käyttäjä voi saada hyvin tarkkaa informaatiota juuri senhetkisestä ympäristöstä.
Käyttöliittymät heijastetaan laseihin, auton tuulilasiin ja verkkokalvolle.
4. Tietokone voittaa yhä useammin ihmisen
Tiettyyn asiaan erikoistuneet algoritmit voittavat jo nyt ihmisen tietyissä rajatuissa tehtävissä, kuten vaikka keinonäössä ja autojen ohjauksessa. Ei ole mitään syytä, miksi tekoäly ei voisi koostaa joitain ajankohtaisia asioita perinteisen toimituksen tapaan. Joissakin tapauksissa tekoäly voi tehdä jopa parempaa työtä kuin asiaan erikoistuneet ihmiset.
5. Tiedon suodattajien merkitys kasvaa
Aiemmin mediayhtiöt palkkasivat ammattilaisia suodattamaan ajankohtaisia ja kiinnostavia asioita suurta yleisöä varten. Nyt kuka tahansa voi tavoittaa yleisönsä itse: lääketieteen asiantuntija voi valikoida kiinnostavia sisältöjä ja jakaa ne suoraan yhteisöllisillä alustoilla. Mediayhtiöistä tulee yhä enemmän suodattajien suodattajia: ne voittavat, jotka keräävät useita asiantuntijoita.
Hanna Nikkanen: Journalismi säilyy, mutta laadusta pitää maksaa
Toimittaja ja tietokirjailija Hanna Nikkanen on yksi Long Play -verkkojulkaisun perustajista. Tällä hetkellä hän on journalistiikan vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa.Kuva: Arttu Muukkonen1. Kahvipöytien yleiset puheenaiheet vähenevät
Uudet mediajulkaisut menestyvät, jos ne onnistuvat rakentamaan yleisöstään yhteisön. Tällainen yhteisö sitoutuu julkaisuun intensiivisesti, ja rakentaa identiteettiään sen avulla. Tämä ei enää tuota koko kansan yhteisiä kahvipöytäpuheenaiheita.
2. Televisiot katoavat kodeista
Suora televisionkatselu menettää suosiotaan, koska uudet sukupolvet eivät omaksu sitä. Urheilutapahtumat voivat olla poikkeus, mutta niidenkin merkitys pienenee. Televisio fyysisenä esineenä menettää merkitystään. Monissa kodeissa on yhä suuri näyttö, mutta sitä käytetään moneen muuhunkin asiaan, etenkin pelaamiseen.
3. Laadusta pitää yhä useammin maksaa
Laadukkaista tv-sarjoista ja laatujournalismista tulee yhä vahvemmin maksullista. Tämä vahvistaa jakoa lukevan ja lukemattoman väen välillä, mutta toisaalta turvaa sen, että Suomea käsittelevä ja suomenkielinen journalismi selviytyy edes jotenkin. Sanomalehdet räätälöivät omia maksumallejaan.
4. Valtion rahoitusta tarvitaan yhä
Riitely Yleisradion rahoittamisesta jatkuu, ja etenkin uutistuotannon resurssit ovat uhattuina. Yle pyrkii perustelemaan rooliaan kehittämällä verkkoa ja muutamaa television lippulaivaohjelmaa. Valtio jatkaa ja kehittää median innovaatiotukea. Sen turvin esimerkiksi paikallisuuteen painottuvat uudet julkaisut kokeilevat siipiään alueilla, joilla vanhat lehdet kituvat.
Uutisten tekemisestä tulee nopeampaa ja osin koneellista.
5. Uutiset koneilta, journalismi erikoisosaajilta
Uutisten tekemisestä tulee nopeampaa ja osin koneellista. Kutsumme tulevaisuudessa journalismiksi sellaista työtä, joka vaatii ihmispanoksen eli paneutumista, erikoistumista ja uutisten tulkintaa. Journalisteista tulee erikoisosaajia, joilla on tieteelliset ja kerronnalliset rahkeet käsitellä esimerkiksi monimutkaisia talouden ilmiöitä, konflikteja ja ilmastonmuutosta. Se voi määrittää politiikan suuntaa, mutta on kallista. Rahoitusongelmalle ei ole helppoja ratkaisuja.
Risto Kuulasmaa: Kuilu vanhojen ja nuorten välillä kasvaa
Risto Kuulasmaa on Tubecon-tapahtuman toimitusjohtaja, televisiotuottaja ja media-alan yrittäjä, joka toimi 2015-2016 Ylen julkaisupäällikkönä. Kuva: Eljas Niskanen / Yle1. Biljoonien taalojen bisnes paisuu
Viihde- ja media-ala kasvavat, kun nettiyhteydet kehittyvät. PricewaterhouseCoopersin mukaan ala kasvaa 1,7 biljoonasta dollarista 2,1 biljoonaan dollariin vuosina 2016–2020. Internet-mainonta, suoratoistopalvelut ja personoitu käyttö kasvavat nopeasti. Vain sanomalehtien laskutrendi jatkuu. Alueelliset kulttuurit ja paikallisten uutisten tarve pitävät yllä paikallista mediaa.
2. Jokaista seurataan yhä tarkemmin
Kaupallinen media kehittää yhä tarkempia digitaalisia tapoja, joilla kuluttajien käyttäytymistä seurataan ja mitataan. Jo nyt kun etsit verkosta tietoa jostain paikasta, sinulle mainostetaan seuraavaksi lentoja sinne. Kaupallisen television vanhentuneet mittaustavat ja liiketoimintamallit myyvät teoreettisia ryhmiä, kun internet myy valtavan tietomäärän kautta yksilöitä.
3. Ruudut ja internet tulevat joka kulmalle
Internet ja sosiaalinen media sulautuvat televisiomaiseen sisältöön. Ihmiset käyttävät henkilökohtaisia ruutupintoja, jotka kehittyvät yhä interaktiivisimmiksi. Tekniikka kehittyy eksponentiaalisesti, mikä vaikuttaa sisältöihin ja tarinankerronnan muotoihin. Tärkeimpiä muutosvoimia ovat internetin laajeneminen esineisiin, virtuaalitodellisuus ja tekoäly.
Vanhat vanhenevat television ja sanomalehtien kanssa, nuoret eivät koskaan edes tartu niihin.
4. Kuilu nuorten ja vanhojen välillä kasvaa
Vanhat vanhenevat television kanssa ja sanomalehtien kanssa. Nuoret taas eivät koskaan edes tartu niihin. Alle 35-vuotiaiden yhteisöllinen ja digitaalinen mediankäyttö näyttää tietä tulevaisuuteen YouTuben kaltaisten palvelujen johdolla. Mediankäytön erilaistumisella on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus. Yleisradioyhtiöiden suurin haaste on tavoittaa nuoret yleisöt. Ylen henkilöstön keski-ikä on 46 vuotta, suomalaisten 42 vuotta ja koko maailman kansalaisten 32. Ja mitä jos tubettajat perustavat puolueen? Se saisi järjettömät massat liikkeelle.
Kaikki isot teknologiatalot ovat julkaisemassa virtuaalitodellisuuteen pohjautuvan kuluttajatuotteen. Murros alkaa peliteollisuudesta ja läpäisee koko yhteiskunnan. Elokuvat ja videot ovat seuraavina. Osa autokouluista on jo muuttunut virtuaalitodellisuuden suuntaan. Sitten vuorossa voi olla työelämä, ajatellaan vaikka arkkitehdin työtä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti