maanantai 26. syyskuuta 2016

Onko sinulla tylsää? Mainiota, sillä tylsyys on ihmiselle hyväksi, sanoo aivotutkija...

Tiesitkö tätä? Oletko tavannut aivotutkijan? 
Minulla on ollut mahdollisuus kahvikupposen ääressä jututtaa edesmennyttä - siihen aikaan Suomen arvostetuinta aivotutkijaa - Matti Bergströmiä Kemin kulttuurikeskuksessa. Hän oli Ammatillisten Oppilaitosten Insinöörit AOI ry:n pääluennoitsija valtakunnallisilla opintopäivillä.
Häneltä opin ainakin yhden asian: Keskity ja tee yksi asia kerrallaan > kunnolla. Hän kuvasi asiaa kuivaan heinänkorteen lävistetyillä mustikoilla. Ihminen kykenee tekemään vain ja ainoastaan yhden asian kerrallaan. Aivot toimivat niin. 
Heinänkorresta voi ottaa hallitusti päästä vain yhden mustikan, muu toiminta aiheuttaa epäjärjestystä...
Olenko onnistunut toiminnassani, se on taas asia erikseen.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Onko sinulla tylsää? Mainiota, sillä tylsyys on ihmiselle hyväksi, sanoo aivotutkija

Tylsyyteen kannattaisi jopa hakeutua, sillä se mahdollistaa uudet ajatukset, kehottaa Helsingin yliopiston dosentti ja aivotutkija Minna Huotilainen.

ELÄMÄ 
PENTTI VÄNSKÄ
Tylsyydestä voi seurata paljon hyvää, siksi siitä ei aina kannata pyrkiä heti eroon.
Tylsyydestä voi seurata paljon hyvää, siksi siitä ei aina kannata pyrkiä heti eroon.

JATKUVA ärsyketulva ja nopea reagointi ärsykkeisiin heikentää nykyihmisen keskittymiskykyä. Monen on nykyään mahdotonta katsoa televisiota tai istua bussissa ilman kännykän räpläämistä.
Meillä on tapana suojata itseämme tylsyydeltä, sillä emme kestä sitä. Eikä se ole hyvä asia.
Itse asiassa meidän kannattaisi suorastaan hakeutua tylsyyteen, ikään kuin kelluskella siinä. Se saattaa nimittäin tehdä meistä luovempia. Se antaa mahdollisuuden uusille ajatuksille.
HELSINGIN yliopiston dosentti, aivotutkija Minna Huotilainen selittää asiaa hakemalla vertauksen esihistoriallisen ihmisen aivoista. Elämäntapamme on nimittäin muuttunut noista ajoista enemmän kuin aivomme.
”Aivojen kannalta on kulunut vasta vähän aikaa siitä, kun lopetimme metsästäjinä ja keräilijöinä toimimisen”, Huotilainen sanoo.
Kun ruoka vielä hankittiin itse, olivat aivot pääosin kahdessa eri asennossa. Ihminen oli joko jatkuvassa vaarassa metsästystilanteessa tai kotiluolalla, ympäristössä jossa vaarat eivät uhanneet, ja hän saattoi tuntea olonsa turvalliseksi. Luolamiehen kokemaa turvallisuutta voisi verrata nykyihmisen kokemaan tylsyyteen.
”Käsitöihin ja työkaluihin liittyvät keksinnöt tapahtuivat juuri siinä tylsässä, turvallisessa tilassa”, Huotilainen sanoo.
ERILAISTEN laitteiden jatkuvan käytön vaikutusta ihmiseen on tutkittu paljon. 
Esimerkiksi älypuhelimien ja tablettien valon on todettu vaikeuttavan nukahtamista ja heikentävän unen laatua. Vähemmän on tutkittu sitä, mitä hyötyä siitä on, kun jatkuva ärsykepommitus jää pois.
Se on tiedetty pitkään, että aivot tarvitsevat rauhaa kyetäkseen luovaan ajatteluun. Jokainen, joka on joskus osallistunut kiireiseen päivään mahdutettuun ideointipalaveriin tietää, että silloin syntyy harvoin mitään uutta.
Luovuus tarvitsee tunteen siitä, että kiire on pois, tutkija sanoo.
Mutta itse tylsyyden olemus ja vaikutus eivät ole toistaiseksi olleet varsinainen aivotutkimuksen kohde.
ESA SYVÄKURU / HS
Minna Huotilainen.
Minna Huotilainen.
”NYKYÄÄN ihmisellä ei ole rauhaa ja turvaa tehdä niitä mielen kokeiluja”, Huotilainen sanoo.
Huotilainen ei kuitenkaan ole lähettämässä meitä takaisin pusikkoon. Sillä toisin kuin monesti ajatellaan, sielläkin vastassa on jatkuvasti ärsykkeitä, hän painottaa.
Ne ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, ettei niihin tarvitse heti reagoida, ja siksi ne vaikuttavat meihin toisin. Jos katsot saunan kuistilla järvelle ja kuulet kuikan, voit hyvin vain jatkaa oleskelua eteenpäin.
”Kun ihminen kokee tylsyyttä, hän on vakuuttunut siitä, että hänellä on rauha ja turva, eikä tulossa ole mitään sitä uhkaavaa, johon pitäisi reagoida. Eli ei ole odotettavissa, että vaikka puhelin tai ovikello soisi”, hän selittää.
Jatkuva reagoitavien ärsykkeiden tulva ajaa ihmisen varuillaan olemisen ja aktiivisen reagoimiseen tilaan. Se tappaa luovuuden.
TYLSYYTTÄ voi onneksi edesauttaa. Digipaasto on siihen hyvä lääke.
”Ihmisen pitäisi keskittyneesti työskennellessään tajuta herkemmin, että pistää puhelimen pois päältä, sillä silloin hän tietää saavansa olla rauhassa”, Huotilainen sanoo.
Se taas on alku sille, että jotain uutta voi syntyä. Se voi olla tehokkaampaakin kuin varsinainen luovuusharjoitus, sillä niissä treenataan monesti vain sitä, että ihminen uskaltaa sanoa ideansa ääneen.
Huotilainen neuvoo ihmisiä tekemään itselleen testin vaikka jättämällä kännykän bussissa laukkuun. ”Muutoksia voi nähdä paitsi keskittymiskyvyssä myös luovuudessa”, hän sanoo.
Aivotutkija neuvoo myös vähentämään viihteen kulutusta, kun haluaa ottaa tylsyyden voimat käyttöön.
”Laskelmoitu, helppo viihde täyttää tyhjän tilan, joka muuten jäisi omille assosiaatioille”, hän sanoo.
IHAN kaikenlainen tylsyys ei kuitenkaan tee meille hyvää.
Tylsyydestä erotetaan erilaisia lajeja. Yksi niistä on apatia, joka harvoin on kokijalleen positiivinen kokemus.
”Olennaista on, onko tylsistynyt henkilö negatiivisten vai positiivisten tunteiden vallassa. Apatia on lähtökohtaisesti negatiivinen olotila, jossa tapahtumattomuus, siis se, että mitään ei tapahdu, tulee siihen päälle. Levon ja rauhan kokemukset taas ovat lähtökohtaisesti positiivisia”, Huotilainen sanoo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti