Ilmeisesti Outokummun tappioputki on katkaistu - hyvä niin...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Euroopan suurin ja modernein ruostumattoman tekijä – katso video Outokummun kylmävalssaamolta
Outokummun Tornion terästuotanto täyttää 40 vuotta. Tehtaan taivalta voi kuvailla menestystarinaksi.
NINA SUSI
Lasse Hooli (vas.) työskentelee Outokummun terästehtaan kylmävalssaamo 1:n operaattorina. Hän on ollut töissä valssaamolla jo viisitoista vuotta ja viihtynyt hyvin työssään. Hänen kanssaan kävi keskustelemassa torstaina Tornion tehtaiden johtaja Martti Sassi.
Jussi Saarela teksti // Nina Susi kuvat
Outokummun Tornion terästehdas on kehittynyt neljänkymmenen vuoden aikana Euroopan moderneimmaksi ja suurimmaksi ruostumattoman teräksen tuotantoyksiköksi. Samalla se on yksi maailman suurimmista. Sen tarinaa voi kuvailla menestystarinaksi, vaikka Outokumpu-konsernilla ei ole viime vuosina taloudellisesti hyvin mennytkään.
– Tehtaasta on tullut aika massiivinen. Kyllä tässä on syytä juhliakin, Outokummun Tornion tehtaiden johtaja Martti Sassi kertoo.
Tehdasta ajetaan tällä hetkellä hyvällä käyntiasteella. Saksasta on suljettu kapasiteettia ja siirretty Tornioon.
– Konsernin strategiset linjaukset volyymien keskittämisestä Tornioon ja kaiken irtiottamisesta tehtaasta ovat toteutuneet. Sinällään vielä voimme parantaa omaa toimintaamme ja nostaa käyttöasteita. Sulattotuotanto on tänä vuonna 1,4 miljoonaa tonnia, joista kolmasosa menee Saksaan ja loput Tornion kylmävalssaamolle.
Outokumpu-konserni panostaa nyt kannattavuutensa parantamiseen.
Outokummun kaikki toiminnot yhteenlaskettuna työllistävät Torniossa ja Kemissä 2 100 yhtiön omaa työntekijää ja lisäksi välilliset työllisyysvaikutukset ovat suuret. Tornion tehdasalueen pinta-ala on hieman yli 600 hehtaaria, josta rakennettuja kerrosneliömetrejä on yli 56 hehtaaria.
Tornion valinnassa terästehtaan sijoituspaikaksi painoi 1970-luvun alussa paljon se, että Outokummulla oli ennestään ferrokromitehdas Torniossa ja Kemissä kromikaivos.
Merkittävä vaikutus tehtaan saamisessa Perämerenpohjukkaan oli puoluerajoista piittaamatta kootulla “terästehdaspuolueella”, joka edisti tehtaan saantia selvästi. Kemiläiset ja torniolaiset nousivat taisteluun terästehtaan puolesta. Myös presidentti Urho Kekkonen vaikutti sijoituspaikan valintaan.
Olavi Siltari oli Outokummun jaloteräsprojektin johtaja ja Tornion terästehtaan ensimmäinen johtaja sekä samalla terästeollisuustoimialan johtaja. Terästehtaan johdossa hän oli vuosina 1975–1980.
Nyt 83-vuotias Siltari kertoo, että Tornion valintaa tehtaan sijoituspaikaksi puolsi monta tärkeää asiaa. Yhtiön hallintoneuvosto oli jo valinnut Porin aikaisemmin sijoituspaikaksi, mutta lopulta vuonna 1973 se tuli toisiin ajatuksiin. Kemissä toimi ennestään kromikaivos ja Torniossa ferrokromitehdas, minkä vuoksi terästehtaan raaka-aineen saanti oli turvattu. Lisäksi Röyttän tontilla on hyvin tilaa tehdä terästä ja sieltä on hyvät kulkuyhteydet.
– Tornio oli hyvä valinta kaikin puolin. Integraatin synergiaedut ovat isot. On ainutlaatuista ihan koko maailmassa, että kromikaivos, ferrokromitehdas ja terästehdas sijaitsevat näin lähekkäin, Siltari kertoo.
Paikkakunnan valinnan perustelut pätevät Siltarin mukaan edelleen ja hän pitää ratkaisua erittäin hyvänä. Ainut huono puoli Tornion valinnassa oli hänen mukaansa alunperinkin se, että asiakkaat ovat kaukana.
– Alunperin oli tarkoitus tehdä terästehdas, joka toimittaa terästä pääasiassa Suomeen, mutta vienti tuli hyvin pian mukaan kuvaan.
Siltarin mukaan terästehdas kehittyi alkutaipaleella nopealla aikataululla hyvin. Tekniikka oli maailman moderneita.
– Saimme aikaan hyvin nopeassa tahdissa erittäin modernin ja tehokkaan yksikön, jonka käyntiinlähtö onnistui hyvin.
TIETOA
Ruostumatonta terästä Torniosta 40 vuotta
Terästehtaan sijoitusvaihtoehtoja oli punnittu kolmen vuoden ajan. Lopulta 8.2.1973 hallintoneuvosto teki virallisen periaatepäätöksen, että tehdas rakennetaan Tornioon.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vahvisti lain 15.6.1973, jolloin alkoivat ensimmäiset rakennustyöt.
Hankkeelle laaditun aikataulun mukaan tuotannon oli määrä alkaa vuoden 1976 loppuun mennessä.
Terästehtaan peruskivi muurattiin syyskuussa 1974. Siitä alkoi kaksivuotinen rakennusprojekti.
Koekäynnistykset tehtaalla alkoivat keväällä 1976 sulaton käynnistyksellä ja kylmävalssaamon osalta syksyllä. Ensimmäinen sulatus jaloterässulatolla tehtiin 5.3.1976. Ensimmäinen hehkutus- ja peittauslinja käynnistyi kylmävalssaamolla 24.5.1976.
Ensimmäinen terästoimitus lähti Tornion tehtaalta Oy JaRo Ab:lle 5.10.1976.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vihki jaloterästehtaan käyttöön 30.5.1977.
Sadastuhannes jaloterästonni valmistui 27.8.1979.
Jaloterästehdas pähkinänkuoressa 1976: jaloterästä tuotettiin vuodessa aluksi 15 000–17 000 tonnia ja vuodesta 1979 lähtien 50 000 tonnia
Tehdas maksoi 700 miljoonaa markkaa
Tärkeimmät rakennukset: kylmävalssaamo, jonka pituus oli 570 metriä ja tilavuus 670 000 kuutiometriä, sekä terässulatto, jonka tilavuus oli 345 000 kuutiometriä ja lattiapinta-ala 18 500 neliömetriä.
Teräsyhtiö vihdoin ehkä plussan puolelle
Jussi Saarela
Outokumpu-konserni on tehnyt vuosikausia tappiota. Yhtiötä seuraava Evli Bankin osakeanalyytikko Antti Kansanen uskoo, että teräsyhtiö kääntyy voiton puolelle kuluvalla vuosineljänneksellä. Outokumpu julkistaa kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksensa 3. marraskuuta.
– Odotan, että Outokumpu tekee pienen voiton kolmannella kvartaalilla.
Tulosparannus johtuu hänen mukaansa pääosin Yhdysvaltain toimintojen kohentumisesta.
– Siellä sekä volyymit että myyntihinnat ovat kasvaneet verrattuna alkuvuoteen.
Ruostumattoman teräksen kysynnässä on Kansasen mukaan näkyvissä pientä kasvua maailmalla. Kiinan terästuotannon ylikapasiteetti aiheuttaa ongelmia, mutta sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa on poliittisesti taisteltu sitä vastaan.
Outokummun pörssiosake on ollut nousussa viime aikoina. Hinta pyörii nyt kuuden euron tuntumassa. Kansanen sanoo, että yhtiön näkymät ovat nyt hyvät.
Seuraavan osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä kerrottavista tulevaisuudenennusteista selviävät loppuvuoden näkymät ja sen jälkeen todennäköisesti selviää hänen mukaansa myös se, kuinka paljon yhtiön osakekurssi vielä nousee.
Osinkoa Outokumpu maksaa pitkän tauon jälkeen Kansasen arvion mukaan aikaisintaan vasta vuodelta 2018, koska sitä ennen yhtiö panostaa velkataakkansa pienentämiseen eikä jaa varojaan osakkeenomistajille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti