Niinistö arvelee, että Ruotsi haluaa lähettää Venäjälle viestin.
”Ruotsin suunnalta halutaan antaa signaalia, että Ruotsi on valmis puolustamaan Gotlantia. Suomen kannalta se on hyvä asia, ettei ole puolustuksellisesti vajavaisia alueita. Ruotsin tahto puolustaa Gotlantia vakauttaa Itämeren turvallisuuspoliittista tilannetta”, Niinistö sanoo.
”Jos Ruotsiin olisi kohdistunut välitön uhka, niin varmasti olisi ryhmitetty suurempi joukko Gotlantiin kuin mistä on nyt päätetty.”
Ahvenanmaa on Itämerellä juuri sellainen ”puolustuksellisesti vajavainen alue”, johon Niinistö viittaa.
”En kommentoi Ahvenanmaalle suunniteltuja joukkoja ja määriä, mutta suunnitelmia tietenkin on. Niitä on tietysti muuttuneessa ympäristössä jouduttu pohtimaan.”
Ruotsalaislehti: Venäjältä Ruotsiin suuntautuu uusi mutta huippusalainen uhka
Dagens Nyheter -lehden lähteiden mukaan äkilliseen päätökseen Gotlannin puolustuksen vahvistamisesta oli jokin tietty syy, ei pelkästää turvallisuustilanteen yleinen kiristyminen.
Ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden mukaan Ruotsi päätti aikaistaa Gotlannin-joukkojensa jäämistä saarelle, koska Venäjän lisääntyneestä sotilaallisesta uhasta oli saatu huippusalaista tietoa. Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö Mikael Bydén ilmoitti viime keskiviikkona yllättäen, että saarelle jää taisteluosasto heti eikä puolen vuoden päästä.
Bydén sanoi tuolloin, että syynä on Itämeren tilanteen yleinen kiristyminen, mutta nimenomaista uhkaa ei hänen mukaansa ollut. Dagens Nyheter kertoo maanantaina toista. Sen turvallisuuslähteistä saamien tietojen mukaan Ruotsilla on tiedossa tietty uhka, joka kohdistuu Venäjältä Ruotsiin.
Tieto on määritelty niin salaiseksi, että siitä voidaan kertoa vain hallituksen päätöksellä, DN kirjoittaa. Puolustusministeri Peter Hultqvist ei ole vastannut lehden kommenttipyyntöön.
Seurauksen näkyvät, syy ei
Tiedusteluopin professori Wilhelm Agrell Lundin yliopistosta arvioi, että tiedustelupalvelu on saanut informaatiota, josta kansalaiset näkevät vain seuraukset, eivät itse tietoa.
Pysyvien joukkojen äkillinen sijoittaminen Gotlantiin on poikkeuksellista. Kylmän sodan monien kriisien aikana Ruotsin sotilaallista valmiutta nostettiin hitaasti ja harkiten, mutta nyt Ruotsi osoitti, miten nopeasti se voi siirtyä sanoista tekoihin, Agrell sanoo.
Puolustuspolitiikan asiantuntija Stefan Ring kommentoi DN:lle, ettei uutinen yllätä häntä nykytilanteessa, vaikka tiedot ovatkin liian vähäisiä uhkatason arvioimiseksi.
Ruotsin maaperä on kiinnostava sekä Venäjälle että Yhdysvalloille ja Natolle, joten Ruotsi joutuu vedetyksi mukaan, vaikkei itse olisikaan toimija, Ring sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti