Enpä ollut asiasta aikaisemmin tietoinen tai se on mennyt ohi silmien.
Mene ja tiedä, alla oleva asia on ollut varmaan supervainoharhaiseksi luokitellun Stalinin takaraivossa, kun hän on taannoin ratkaisuja tehnyt.
Mene ja tiedä, alla oleva asia on ollut varmaan supervainoharhaiseksi luokitellun Stalinin takaraivossa, kun hän on taannoin ratkaisuja tehnyt.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Soitettiinko talvisodan alkusoitto jo vuonna 1919? – iso brittiosasto hyökkäsi Kannakselta Neuvosto-Venäjän kimppuun
Suuri brittiosasto oli vuonna 1919 puoli vuotta Suomessa tukemassa valkokenraalien hyökkäystä Pietariin. Vähän tunnettu tapahtuma saattoi uutuuskirjan mukaan vahvistaa Stalinin huolta Suomen käyttämisestä hyökkäysalustana.
Suomen alueella Karjalankannaksella tapahtui ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa vähän tunnettu episodi, jolla saattoi olla vaikutusta talvisodan syttymiseen.
Viipurin edustalle Koivistolle tuli kesällä 1919 noin 5 000 Britannian laivaston merisotilasta ja satakunta ilmavoimien sotilasta. Britit hyökkäsivät loppukesän ja syksyn 1919 ajan Koivistolta Neuvosto-Venäjän kimppuun.
Vähemmän tunnetusta operaatiosta kertoo uutuuskirja Mainio pikku sota, jonka on kirjoittanut Suomen Akatemian ohjelmapäällikkö, tietokirjailija Mikko Ylikangas.
Ylikangas kertoi aiheesta torstaina Ylen aamu-tv:ssä.
Lentäjä-ässiä Kannaksella, pommeja Kronstadtiin
Brittijoukkojen saapuessa Koivistolle ensimmäinen maailmansota oli päättynyt, mutta Venäjän sisällissota riehui Suomen itärajan takana.
– Sekä Viron että Suomen hallitukset olivat pyytäneet briteiltä sotilaallista apua jo vuonna 1918. Ne pelkäsivät puna-armeijan ja punalaivaston hyökkäystä keväällä 1919 jäiden lähdettyä, Ylikangas kertoo.
Britannia ajoi omia etujaan. He halusivat estää bolshevismin leviämisen länteen. Samalla britit edustivat myös liittolaisensa Ranskan etuja: Venäjä oli runsaasti velkaa Ranskalle, ja neuvostovaltaa vastaan taistelu oli myös taloudellisten etujen puolustamista.
Britit toivat Koivistolle kymmeniä aluksia ja lentokoneita. Lentäjien joukossa oli länsirintamalla kunnostautuneita kokeneita lentäjä-ässiä.
Britit eivät itse hyökänneet suoraan kohti Petrogradiksi tuolloin kutsuttua Pietaria, vaan tukivat venäläisten valkokenraalien hyökkäystä kohti kaupunkia. Britit pommittivat Pietarin edustalla sijainneita Kronstadtin ja Krasnaja Gorkan eli Yhinmäen linnoituksia. Lisäksi he ampuivat alas punaisten tähystyspalloja.
Varsinaisia ilmataisteluja ei käyty, mutta punaisten ilmatorjunta pudotti Ylikankaan mukaan sekä brittikoneita että punaisten omia koneita. Tappiot jäivät ilmataisteluissa pieniksi: brittilentäjistä kolme kuoli ja kaksi haavoittui.
Karvalakkeja briteille – viskiä ja tupakkaa suomalaisille
Ison brittiosaston tulo Kannakselle herätti nopeasti huomiota ja kysymyksiä brittien aikeista. Suomi yritti selittää asiaa ensin pelkkänä laivastovierailuna.
– Ei asiasta aluksi hirveästi mediassa puhuttu. Mutta kun Koivistonlahdella oli parhaimmillaan useita kymmeniä aluksia ja 4 000–5 000 merisotilasta, ja lentokoneet pörräsivät öin ja päivin ja pommittivat Kronstadtia, niin ei se kovin salaiseksi jäänyt, Ylikangas sanoo.
Jo syksyllä 1919 lehdistössä puhuttiin selkein sanankääntein, että britit olivat Kannaksella tukemassa venäläisten valkokenraalien hyökkäystä Pietariin.
Brittisotilaiden motivaatio oli vaihtelevaa. Suurimmalla osalla miehistöstä oli takanaan vuosien suursota, mikä söi etenkin tehtäväänsä pakotettujen merisotilaiden halua taistella syrjäisessä Suomessa. Lentäjät sen sijaan olivat vapaaehtoisia upseereita, joille tehtävä Suomessa oli ennemminkin hengähdystauko, Ylikangas kuvaa.
Tuhansien miesten osaston saapuminen herätti paikallisissa välittömästi vipinää.
– Heti kun brittilaivat ilmestyivät Koivistonlahdelle, sinne tuli koivistolaisia soutuveneineen kauppaamaan tuotteitaan, Ylikangas kertoo.
Laivaston muona oli kehnoa, ja talvivaatteita ja ruokaa tuomassa ollut brittilaiva ajoi syksyllä miinaan Tanskan edustalla. Niinpä karjalainen muona, turkislakit ja talvivaatteet tekivät kauppansa sotilaille. Britit taas myivät paikallisille viskiä ja tupakkaa, joita kulkeutui ympäri Kannasta.
Vaikuttiko episodi talvisodan syttymiseen?
Vajaan puolen vuoden taistelut Suomesta käsin päättyivät joulukuussa. Punalaivasto oli lamautettu ja Suomenlahti jäässä, mikä vähensi uhkaa Suomea ja Viroa kohtaan. Toisaalta valkokenraalien hyökkäys oli tyrehtynyt.
Operaation vaikutus Venäjän sisällissodan tapahtumiin oli vähäinen, mutta Ylikankaan mukaan kiinnostavampi on kysymys siitä, millaisen jäljen se jätti Stalinin mieleen.
Stalin oli tuohon aikaan vastuussa Pietarin puolustuksesta. Vahvistiko tapahtuma Stalinin ennakkoluuloja siitä, että suurvallat voisivat halutessaan hyökätä Pietaria ja myöhemmin Leningradia vastaan Suomesta käsin?
– Staliniin jäi pelko siitä, että suurvalta oli käyttänyt Suomea ponnahduslautana hyökkäykselle kohti Neuvosto-Venäjää, Ylikangas sanoo.
Ylikangas muistuttaa, että samat pelot lausuttiin julki kaksikymmentä vuotta myöhemmin talvisodan alla Moskovassa, kun Neuvostoliitto vaati alueita Suomelta.
– Neuvosto-osapuoli sanoi pelkäävänsä, että jokin suurvalta tulisi jälleen käyttämään Suomea hyökkäysalustana kohti Neuvostoliittoa. Näinhän sitten itse asiassa sitten tapahtuikin kesällä 1941, Ylikangas sanoo.
Ylikangas kommentoi aamu-tv:ssä vain brittijoukkojen vuoden 1919 toiminnan mahdollisia vaikutuksia, ei muita talvisotaan johtaneita syitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti