Tänään keskiviikkona 28.09.2016 media odottaa malttamattomana Hollannissa julkistettavia, ennalta odotettavia tutkimustietoja. Toisin sanoen ammuttiinko malesialaiskone vanhantyyppisellä vai uudentyyppisellä Buk-ilmatorjuntaohjuksella. Ennakkotietojen perusteella jälkimmäisellä...
Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Toisin sanoen Suomi auttoi selvittämään sitä, että juuri tietyn mallin venäläinen Buk oli murhaavan iskun ase.
Tämä tieto on yksi kaikkein olennaisimmista todisteluteemoista, joilla pyritään sitomaan nimenomaan Venäjä vastuuseen tästä aivan järjettömästä ja julmasta rikoksesta.
Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:
IL-analyysi: Ohjuskokeet kuumottavat Sipilän ja Niinistön poskia
Keskiviikko 28.9.2016 klo 06.00 (päivitetty klo 07.09)
Olisi ulkopoliittinen pommi, jos Suomi antaa rikossyyttäjälle ratkaisevan todistuskappaleen Venäjän osallisuudesta matkustajakoneen alasampumiseen, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Olli Ainola.
Hollannin tutkintaviranomaiset julkaisivat viime kesänä valokuvia malesialaiskoneen pudottaneen Buk-ohjuksen teknisestä rikostutkinnasta. Tässä kuvassa saattaa olla Suomelta saatu vertailukappale. Tutkijat purkivat ohjuksen ja vertailivat osia lentokoneen putoamispaikalta löytyneisiin sirpaleisiin.
Suomen hallitus, sotilasjohto ja rikostutkijat rikkoivat tiistaina pitkän hiljaisuuden, kun ensin Keskusrikospoliisi ja lopulta myös pääministeri Juha Sipilä (kesk) myönsivät, että Suomi on kaikessa hiljaisuudessa antanut virka-apua Hollannin rikostutkintaviranomaisille.
Hollanti tutkii Ukrainassa kesällä 2014 ohjuksella pudotun malesialaisen matkustajalentokoneen ampujaa.
Kone pudotettiin venäläisellä Buk-ilmatorjuntaohjuksella. Syylliseksi epäillään Venäjälle alisteisia kapinallisia, minkä Venäjä on raivoisasti yrittänyt kiistää.
Iltalehti uutisoi vuosi sitten elokuussa, että Hollanti on saanut ohjuksen tutkinnassa asiantuntija-apua Suomelta. Tuolloin pääesikunta ja puolustusministeriö kieltäytyivät vahvistamasta asiaa. Tosin kumpikaan ei kiistänytkään.
Lähes yhtä niukka tiedotuslinja jatkui vielä tiistaina. Sen enempää poliisi kuin pääministeri Sipiläkään eivät suostuneet kertomaan mitään virka-avun yksityiskohdista vaikka hohtimilla olisi yrittänyt nyhtää.
Keskustan presidenttiehdokas ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen oli muita hieman avoimempi. Entinen pääministeri kertoi, että Suomi auttoi todistusaineiston tutkinnassa.
Toisin sanoen Suomi auttoi selvittämään sitä, että juuri tietyn mallin venäläinen Buk oli murhaavan iskun ase.
Tämä tieto on yksi kaikkein olennaisimmista todisteluteemoista, joilla pyritään sitomaan nimenomaan Venäjä vastuuseen tästä aivan järjettömästä ja julmasta rikoksesta.
Ministeriö sivussa
Rikostutkintaa tekee Hollannissa siviiliviranomainen, joten se teki muodollisen virka-apupyynnön suomalaiselle siviiliviranomaiselle, joka tässä tapauksessa on ollut Keskusrikospoliisi.
Keskusrikospoliisi on puolestaan tehnyt virka-apupyynnön pääesikunnalle. Todennäköisesti sekä puolustusministeriö että eduskunnan puolustusvaliokunta ovat olleet sivussa.
Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, kuka poliittinen johtaja tai mikä viranomainen on lopulta käskenyt, että puolustusvoimien oli annettava virka-apua salaiseen tutkimukseen. Muodollisen päätöksen on saattanut tehdä vaikka oikeuslaitos tai oikeuskansleri, jotta poliittiselle hallitukselle ja tasavallan presidentille jäisi pelivaraa. Onhan asia ulkopoliittisesti mitä herkin.
Silti on mahdoton kuvitellakaan, etteikö päätöksellä olisi ollut myös poliittinen siunaus. Mutta lähtikö virka-apua liikkeelle Sipilän hallituksen aikana, vai oliko asialla jo Alexander Stubb (kok)?
Ulkopoliittinen pommi
Purkeissa on vertailuohjuksen ja lentokoneen pudottaneen ohjuksen maalia, jotka tutkittiin rikoslaboratoriossa.
Hallituksen radiohiljaisuuteen on kolme syytä.
Koska kysymyksessä on ennen muuta rikostutkinta, todistus- ja tutkimusaineisto ei saa mennä pilalle ennen oikeudenkäyntiä. Panokset ovat korkeat ja tapahtunut rikos on niin vakava, ettei kukaan halua ottaa syytä niskoilleen siitä, että todistuskappaleet menettävät uskottavuuden jonkin muotovirheen, kuten esimerkiksi ennenaikaisten kommenttien vuoksi.
Tutkinnan vertailuaineistona käytettiin suomalaisten omistamia, kaiketi operatiivisesta käytöstä poistettuja venäläisiä Buk-ohjuksia. Suomi aikanaan kuittasi ohjuksilla vanhoja Neuvostoliiton velkoja.
Suomi on ohjukset hankkiessaan antanut venäläiselle myyjälle loppukäyttäjäsitoumuksen. Loppukäyttäjäsitoumuksessa ostaja tavallisesti lupaa, ettei se anna asetta tai sen teknologiaa toiselle valtiolle ilman myyjän lupaa.
Suomi ei varmasti ole halunnut rikkoa tällaisia antamiaan sitoumuksia. Pääesikunnassa on lakimiehiä, jotka ovat tulkinneet, ettei sitoumus koske kansainvälistä rikostutkintaa jos esimerkiksi testit tehdään Suomessa suomalaisten sotilaiden toimesta.
Kolmas syy on ulkopoliittinen.
Ei olisi ollut mitenkään mahdollista, että Suomi olisi torjunut Hollannin avunantopyynnön. Kieltäytymisestä olisi noussut valtava kansainvälinen kohu, mikä olisi tärvellyt Suomen mainetta vuosikausiksi. Tuskin edesSirkka-Liisa Anttila (kesk) haluaisi antaa uussuomettumista vahtaaville lisäsytykkeitä.
Suomen antama panos rikostutkinnassa voi olla ratkaiseva. Suomi saattaa antaa syyttäjälle todisteen, joka vieläpä on Venäjän Suomelle luovuttama ohjus. Tämä olisi valtava poliittinen pommi. Pääministerin ja presidentin poskia kuumottaa aivan varmasti.
Suomi ei halua, että Venäjä käynnistää Suomea vastaan jonkin provokaation, minkä vuoksi Suomen pitäisi tehdä taas uusia poliittisia sulkeisharjoituksia ja kumarteluja Venäjää lepytelläkseen. Pääministeri Sipilä ja presidentti Sauli Niinistö varmaankin järkeilevät, että provokaatioriskiä voi vähentää, kun viralliset julkiset kommentit rajoitetaan minimiin. No comment.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti