Olen seurannut kohtalaisen aktiivisesti Meri-Lapin kuntaliitosasian etenemistä. Kyllä tässä mm. alla olevan artikkelin luettuani alkaa olla todellisen pihtisynnytyksen makua. Ennen sanottiin: "Kyllä se kohtuus täytyy olla kerjätessäkin!" Tässä tapauksessa ehkä parempi ilmaisu olisi:" Lypsämisessäkin täytyy olla rajansa!" Kukaties tähän sopisi parhaiten maininta:" Ei mopolla mahottomia!"
Mielestäni kuntaliitosselvittäjät Ruotsalainen ja Mäkitalo tekivät hyvää työtä ja hyvän, toteuttamiskelpoisen esityksen, jonka kanssa nyt esillä olevat kunnat voivat elää lähivuosina/vuosikymmeninä.
Alla olevan artikkelin perusteella ilmassa alkaa olla lähes uhkailun elementtejä.
Käy jopa mielessä, että Simo ja Keminmaan kuntapäättäjät eivät loppujen lopuksi ole liikkeellä puhtaat jauhot pussissa eivätkä näe kuntansa, kuntalaistensa tilaa muutaman vuoden, puhumattakaan muutaman vuosikymmenen päähän...
Erityisesti yhdistymishallituksen jäsenmäärät tuntuvat kiristävän neuvotteluilmapiiriä.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt, jos kuntaliitosselvittäjät olisivet yksiselitteisesti tulkinneet tämänhetkisten kuntien väkimääriä, Kemin osuus yhdistymishallituksessa pitäisi olla kymmenen (10) jäsentä...
Kemin neuvottelijat tarjosivat viime viikon keskiviikon kokouksessa mallia, jossa yhdistymishallituksessa Kemillä olisi seitsemän jäsentä sekä Keminmaalla ja Simolla yhteensä kahdeksan. Kemin tarjouksessa puheenjohtajuus tulisi Kemin keskustalle.
Niin kuin olen ainakin n kertaa kirjoittanut, Kemi selviää lähitulevaisuudessa suvereenisti parhaiten mahdollisista liitoskunnista, vaikka kuntaliitosta ei tässä vaiheessa kyettäisikään neuvottelemaan kasaan.
Asiaan liittyvänä: Edelleen kaipailen meidän Paavon painavia kannanottoja kuntaliitosasiasta. Uskon, että monet muutkin lukijat ovat kanssani samaa mieltä.
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista vahvasti tuunattuna:
Päivitetty 13.2.2015 06:07, julkaistu 12.2.2015 22:46
Uusi Kemi laajentaisi demokratiaa
Tutkija pitää kaavailtuja aluejohtokuntia kiinnostavana ideana.
Mallissa kunnan eri alueet otetaan uudella tavalla mukaan päätöksentekoon.
Martti Vuolukka
Kuntaliitoksissa yksi perusongelma on kuntademokratian toteutuminen uudessa suurkunnassa.
Huoli on todellinen. Uuden kunnan päätöselimiin tulee liitoksen pienten kuntien alueelta usein vain muutama ihminen.
Reuna-alueita uhkaavan demokratia- ja vaikuttamisvajeen torjumiseksi liitoskunnissa on muodostettu erilaisia alue-elimiä. Aluetieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta sanoo, että pääsääntöisesti niiden vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset.
– Perusongelma on se, että niillä ei ole todellista päätösvaltaa. Vuosibudjetti on yleensä pieni ja kalupakissa ei usein ole oikeastaan muuta kuin lausunnonanto-oikeus.
Katajamäki tietää oikeastaan vain yhden hyvin toimivan mallin. Ylä-Kemijoen aluelautakunta Rovaniemellä käyttää reilua budjettivaltaa ja kaupunki on laajentanut mallia muillekin reuna-alueille.
Kemin, Keminmaan ja Simon yhdistymissopimukseen rakennettua aluejohtokuntamallia pidetään aivan uudentyyppisenä ratkaisuna suomalaisessa kuntahallinnossa.
Selvitysmies Martti Ruotsalainen sanoo, että todennäköisesti missään aiemmassa liitoshankkeessa ei uuden kunnan eri alueita ole otettu yhtä hyvin mukaan asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.
Ruotsalainen antaa kunnian luomuksesta kuntien neuvottelijoille. Selvitysmiesten pohjapapereissa aluejohtokunta oli vain Keminmaassa ja Simossa. Myös johtokuntien toimivalta oli pienempi kuin lopullisessa yhdistymissopimusesityksessä.
Jokainen aluejohtokunta saa yhden edustajansa kaupungin viiteen lautakuntaan. Näin kolmetoistajäsenisten lautakuntien paikoista viisi tai kuusi on kiintiöity kaupungin eri alueille.
Lisäksi aluejohtokunnat ovat mukana jo asioiden valmistelussa niin lautakuntien kuin kaupunginhallituksen kanssa. Hannu Katajamäkikään ei tiedä, että aiemmin olisi rakennettu näin kattavaa ja tiivistä vaikuttamisketjua kunnan eri alueille.
Katajamäki pitää Kemin, Keminmaan ja Simon kehitelmää erittäin kiinnostavana, mutta löytää siitä myös pulmallisen puolensa.
– Aluejohtokuntien viisi tai kuusi jäsentä tuovat lautakuntien työhön vahvan alueperusteisen kulman. Lautakuntien tehtävänä on kuitenkin katsoa asioita koko kunnan näkökulmasta. Käytännön toiminnassa tämä yhdistelmä ei ole välttämättä aivan helppo asia.
Mutta lähtökohtaisesti uuden Kemin malli saa pisteet tutkijalta.
– Pitää ennakkoluulottomasti kokeilla. Ja jos tämä ei toimi, aina on mahdollisuus tehdä korjausliike.
Hannu Katajamäki arvosteli pari viikkoa sitten rajusti Vaasan seudulla tehtyä kuntajakoselvitystä. Kymmenen kunnan liitosesityksen valmistivat entinen ministeri Jan-Erik Enestam ja entinen Kemin kaupunginjohtaja Ossi Repo.
– Se oli kaikkiaankin huono selvitys. Siinä ei ole lähellekään näin pitkälle vietyjä ajatuksia kaikkien kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista.
Pelissä on
valtavat
panokset
Martti Vuolukka
Kemin, Keminmaan ja Simon liitosneuvottelijat sopivat torstaina vielä yhdestä neuvottelutapaamisesta. Sopua yhdistymissopimuksen auki oleviin kohtiin haetaan ensi tiistaina.
Toivottavasti neuvottelutilakin antaa tarvittavaa puhtia viimeiseen puristukseen. Tapaaminen on näet Keminmaan Energian tiloissa.
Suurimman erimielisyyden kerrotaan koskevan yhdistymishallituksen kokoonpanoa. Kaikkien kolmen kunnan perustelut omalle näkemykselleen ovat sinällään ihan järjellisiä. Suurin piirtein tuolla matematiikalla valtaa kunnissa on jaettu ja jaetaan.
Tuntuu silti aivan absurdilta, jos yhteinen näkemys yhdistymissopimuksesta kaatuu kiistaan yhdestä tai kahdesta paikasta yhdistymishallituksessa.
Pelissä on valtavat panokset. Siitä, mihin nyt kyetään, riippuu paljon, miten näillä kulmakunnilla kyetään huolehtimaan alueen asukkaiden palveluista kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä.
Mitä jos kuntien neuvotteluryhmät menisivät tiistain tapaamiseen etukenossa. Leikkisivät jo etuajassa saman kunnan väkeä.
Pakotettuna, muutaman vuoden päästä, se tuntuu varmasti pahemmalta.
Yhdistymishallituksen kokoonpano hiertää kengässä
Mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikki on sovittu.
Tämä työmarkkinaneuvotteluiden vanha hokema kuvaa hyvin Kemin, Keminmaan ja Simon liitosneuvotteluja.
Kunnilla on yhdistymissopimuksesta pitkälle yhteinen näkemys. Paperissa on kuitenkin muutama kriittinen kohta, joista ei ole löytynyt yksimielisyyttä. Näihin etsitään ratkaisua ensi tiistain vihon viimeisissä neuvotteluissa.
Eniten kivenä kengässä hiertää yhdistymishallituksen kokoonpano. Se koetaan kunnissa tärkeäksi, koska yhdistymishallitus käytännössä valmistelee uuden kunnan perustamisen, mikäli kuntien valtuustot huhtikuussa hyväksyvät yhdistymissopimuksen.
Selvitysmiehet esittivät yhdistymishallitukseen Kemistä kahdeksaa jäsentä, Keminmaasta neljää ja Simosta kolmea.
Yhdistymishallituksen puheenjohtajuuden saisi keskusta. Esittelijä olisi puolestaan Kemin kaupunginjohtaja. Tämä kaikki kelpaisi Kemille.
Keminmaa ja Simo eivät hyväksy sitä, että Kemillä on sekä määräenemmistö yhdistymishallituksessa että sen esittelijä.
Keminmaan neuvotteluryhmän puheenjohtaja
Tapio Keskimaula sanoo, että uusi Kemi muuttuisi. Siitä tulisi laaja maaseutukaupunki. Tämän pitäisi näkyä paremmin myös yhdistymishallituksen kokoonpanossa.
Keminmaa ja Simo antaisivat hallituksessa Kemille seitsemän paikkaa. Keminmaa haluaisi itselleen viisi ja Simolle kolme. Simon jako olisi neljä ja neljä.
Simon neuvotteluryhmän puheenjohtaja Sauli Martimo sanoo, että selvitysmiesten esittämä yhdistymishallitus ei mene läpi Simon valtuustossa.
– Paperiin voi jäädä muita kohtia, joista ei ole yhteisymmärrystä. Valtuusto voi sitten harkita, ovatko näkemyserot niin isoja, että hyvä sopimus kannattaa niihin kaataa. Mutta tällaiseen yhdistymishallitukseen se kaatuisi Simossa varmasti, Martimo uskoo.
Kemin neuvottelijat tarjosivat keskiviikon kokouksessa mallia, jossa yhdistymishallituksessa Kemillä olisi seitsemän jäsentä sekä Keminmaalla ja Simolla yhteensä kahdeksan. Kemin tarjouksessa puheenjohtajuus tulisi Kemin keskustalle.
Tämä ei kelvannut Keminmaalle ja Simolle. Kemin neuvottelijoiden puheenjohtaja
Sari Moisanen kummastelee torjuntaa. Kemi on antanut jo hurjasti periksi siitä, mitä sille paikkajaoissa suhteellisesti kuuluisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti