Itä-Ukrainan sotatila koettelee Suomeakin. Siitä on kristallinkirkkaana esimerkkinä mm. Suomen presidentin Sauli Niinistön lausunnon sikamaisentörkeä, tarkoitushakuinen mukakäännösvirhe. Onneksi siihen reagoitiin välittömästi
Tänään ei ole syytä puhua enää käsitteestä suomettuminen, se on historiaa, murheellista lähihistoriaa. Nyt pitäisi ottaa uusi termi käyttöön Suomittuminen. Kyllä Suomittuminen isolla ässällä.
Suomittuminen tarkoittaa eräällä tavalla kansakuntamme osalta terveen, raikkaan ja rohkean itsetunnon "kukkaan puhkeamista". Sellaista tilannetta, jossa uskallamme puhua mistä tahansa asiasta tuntematta syyllisyyttä, häpeää ja nimenomaan pelkoa.
Kiistatta Itä-Ukrainan sotatila on avannut portteja uuteen aktivaatiotasotilaan maassamme nimenomaan käytävän keskustelun osalta.
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Päivitetty 8.2.2015 20:43, julkaistu 8.2.2015 20:41
Tutkija: Ukrainan kriisi pakotti muuttamaan keskustelutapaa Suomessa
STT, SALLA SALMELA
Helsinki/Moskova
Ukrainan kriisiin sekä lännen ja Venäjän kiristyneisiin suhteisiin liittyvät kohuotsikot kertovat Suomen poliittisen ilmapiirin herkistymisestä, sanoo erikoistutkija Erkka Railo.
Ukrainan kriisi on Railon mukaan pakottanut muuttamaan tapaa, jolla Suomessa käydään ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Aikaisemmin sellaista on käyty vähän ja varovasti, eivätkä puolueet ja poliitikot juuri ole poikenneet yhteisesti sovitusta linjasta, Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksella työskentelevä tutkija sanoo.
Nyt otsikoita aiheuttavia säröääniä on alkanut kuulua.
– Venäjän ulkopolitiikan muuttuminen aggressiivisemmaksi on tiedostettu Suomessa valtiotasolla jo useita vuosia takaperin. Julkisesti siitä on kuitenkin oltu hiljaa. Ukrainan kriisi on tuonut asian julki tavalla, jonka jälkeen asiaa on ollut mahdoton kieltää tai hyssytellä.
”Oikaisukohu kielii herkistyneestä ilmapiiristä”
Viimeksi kohistiin sunnuntaina, kun venäläinen uutistoimisto Interfax uutisoi virheellisesti presidentti Sauli Niinistön vaatineen Venäjän eristämistä. Todellisuudessa presidentti sanoi lauantaina Münchenissä, että kansainvälisen oikeuden rikkomisella on oltava seurauksensa, mutta Venäjää ei hänestä kannata eristää.
Suomi vaati uutistoimistoa oikaisemaan uutisen. Interfax korjasikin tekstiä, mutta ei sisällyttänyt alkuperäiseen uutiseensa mainintaa korjauksista.
Suomi pyysi myöhemmin näkyvämpää oikaisua, jotta myös Interfaxia siteeranneet viestimet saisivat uutisensa korjattua. Ulkoministeriön viestinnästä kerrottiin sunnuntai-iltana Interfaxin kertoneen, että se lähetti oikaisun asiakasmedioilleen.
Suomessa liikkeelle lähti spekulaatiota siitä, siteerattiinko Niinistöä väärin tarkoituksella.
Herkkä ilmapiiri on omiaan poikimaan ylilyöntejä ja turhia kohuja, mutta Suomen oikaisupyyntö ei Railon mukaan sellainen ollut.
– Ulkopoliittinen johto yrittää taituroida Suomea idän ja lännen välissä, jolloin tällaisesta on tietysti vaadittava korjausta. Jos tällainen väärinkäsitys jää elämään, sillä voi olla arvaamattomia seurauksia.
Arveluja virheen tahallisuudesta Railo pitää myös merkkinä ilmapiirin sähköistymisestä.
– Ollaan herkkiä ja samalla tiedetään venäläismedioiden voivan kirjoittaa uutisia, joiden todellisuuspohja on melko kapea ja näkökulma hyvin venäläislähtöinen, Railo sanoo.
– Toisaalta suomalaiset iltapäivälehdet tekevät kriisiin liittyvällä pelolla bisnestä. Se herkistää tilannetta entisestään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti