keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Hyvä artikkeli meille kaikille ikääntyneille - vanhuus ei tule yksin...



Kotimaa  | 

Oletko virkeä eläkeläinen? Varaudu siihen, että puhti ei kestä ikuisesti

Suomalaiset valmistautuvat vanhuuden tuomiin ongelmiin liian myöhään – usein vasta kun on jo liian myöhäistä. Viimeistään seitsemänkymppisenä kannattaisi ryhtyä miettimään, missä pystyy vanhana asumaan, pääseekö kotoa liikkeelle ja onko palveluita lähellä.

Kun virtaa ja terveyttä riittää, omaa vanhenemista ei huvita tai jaksa miettiä. Vanhuuden vaivat hiipivät pikkuhiljaa, joten moni lykkää muutoksia, kunnes ei enää itse selviydy niistä.
Erityisesti vähävaraiset vanhukset saattavat asua huonoissa olosuhteissa pitkäänkin, koska muutoksia ei ole varaa teettää. Silloin vanhuus omassa kodissa ei ole nautinto, vaan selviytymistä päivästä toiseen. Myös kotiapua tarvitaan enemmän, jos asunto ei sovellu esimerkiksi huonosti liikkuvalle.
Katso seuraavasta, miten ikääntyminen keskimäärin etenee ja miten siihen kannattaisi varautua hyvissä ajoin. Iät ovat suuntaa-antavia, koska vanheneminen etenee kaikilla hyvin eri tahtiin.

63–73–vuotiaat63–73-vuotias: terve ja pirteä

– Liikuntaa, harrastuksia, matkustelua ja ystäviä riittää.
– Jo yli puolella on jokin pitkäaikaissairaus. Useimmilla on vähintään lähipiirissä joku, joka sairastuu.
– Noin 70-vuotiaana alkaa pohdinta: miten selviydyn vanhuudesta?
Mitä tehdä tässä iässä?
– Pohdi, pärjäätkö nykyisessä asunnossasi vielä 10–20 vuoden kuluttua. Miten omat vanhempasi pärjäävät/pärjäsivät? Tilastojen valossa voit elää jopa 10 vuotta heitä vanhemmaksi.
– Aloita remontti, jos sellaiseen on tarvetta (huomioi esteettömyys, portaat, korkealla sijaitsevat kaapit ja valaistus). Maksutonta korjausneuvontaa saa mm. Vanhustyön keskusliitosta.
– Jos haaveilet vanhuuspäivistä palvelujen lähellä kerrostalossa, nyt on hyvä aika muuttaa – homma hoituu vielä itsenäisesti.

73–83-vuotias: vauhti hiipuu vähitellen

73–83–vuotiaat– Sairaudet ja vanhuuden vaivat lisääntyvät voimakkaasti, toimintakyky heikkenee.
– Moni menettää ystäviä tai puolison (miehistä leskiä viidennes, naisista yli puolet). Yksinäisyys ja masennusoireet lisääntyvät.
– Liikunnan harrastaminen vähenee ja kävelyvauhti hidastuu.
– Portaiden nouseminen, vartalon taivuttaminen, kyykistyminen, polvistuminen, kumartuminen, ostoskassien kantaminen ja pukeutuminen vaikeutuvat.
– Kuulo ja näkö (myös hämäränäkö) sekä havainnointikyky ja muistin toiminta hidastuvat.
– Kokemus elämänlaadusta ja omasta terveydestä heikkenevät.
Mitä tehdä tässä iässä?
– Pohdi, miten selviät, jos joudut jossain vaiheessa luopumaan ajokortista. Pääsetkö kauppaan, harrastuksiin, mökille tai kyläreissuille?
– Nyt on viimeinen hetki omatoimiseen remonttiin tai muuttoon. Yli 75-vuotiaat selviytyvät harvoin isoista muutoista tai remontista itsenäisesti (poikkeuksia toki on).
– Luovu turhasta tavarasta.
– Pidä mahdollisuuksien mukaan kiinni liikunta- ja muista harrastuksista.

Yli 83-vuotias: elinpiiri pienenee

yli 83–vuotiaat– Fyysinen heikkeneminen alkaa, hauraus–raihnaus-oireyhtymän todennäköisyys kasvaa.
– 90 prosentilla on jokin pitkäaikaissairaus.
– Liikunnallinen toimettomuus lisääntyy erityisesti naisilla.
– Harrastaminen, matkailu ja sosiaalinen elämä vähenevät. Ystäviä on entistä vähemmän.
– Tietokoneen käyttö vähenee.
– Entistä vaikeampi selviytyä arkielämän tavallisista vaatimuksista.
Mitä tehdä tässä iässä?
– Kaikki isot toimenpiteet, kuten muutto tai remontti, olisi pitänyt jo tehdä. Jos ei ole tehty, tarvitset todennäköisesti apua läheisiltä tai ammattilaisilta.
– Tee kaikkea sitä, mitä olet aina halunnut tehdä. Opiskelu, ystävien tapaaminen ja yhdessä harrastaminen parantavat muistia ja lisäävät hyviä vuosia elämään.
– Pohdi, kannattaisiko tuleviksi vuosiksi hankkia vaikka tablettitietokone ja opetella pelaamaan sillä pasianssia.
– Nauti mahdollisimman terveestä vanhuudesta!
Lähteet:
 
Margit Granberg, koulutussihteeri, Eläkkeensaajien keskusliitto. Jukka Laakso, korjausneuvonnan päällikkö, Vanhustyön keskusliitto. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011 (toim. Seppo Koskinen, Annamari Lundqvist ja Noora Ristiluoma). Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen tuloksia 2002-2012 (toim. Ilkka Haapola, Antti Karisto ja Mikael Fogelholm). Fysiologinen vanheneminen (Pertti Pohjolainen, Ikäinstituutti).

LUE MYÖS

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti