Helsingin Sanomat on ansiokkaasti seurannut Itä-Ukrainan ja Krimin tapahtumia. Artikkelit ovat mielestäni olleet ammattimaisia ja erittäin asiallisia.
Kuitenkin viime aikoina olen ollut aistivinani, että toimittajiin alkaa iskeä "sotaväsymys" ja turhautuminen. He näkevät asian raadollisuuden, lähes toivottomuuden ja kuitenkin heidän on väännettävä lukijoille jotain toivon kipinää jatkossakin...
Kyllähän tuo viimeinenkin "neuvottelu" oli sitä luokkaa, että välillä ei tiennyt itkeäkö vai nauraako. Osittain vakavan sorttista teatteria, draamaa, jossa kulisseissa elvisteli paikallinen presidentti.
Olen jonkin verran "selaillut" kansainvälistä mediaa ja todennut, että maailmalla tällä hetkellä liikkuu sen kaltaista materiaalia, että se pistää vakavasti miettimään tykönään, minne olemme menossa. Näkemistäni aineistoista olisi helppo provosoitua.
Aikanaan työssä vielä ollessani toin omille oppilailleni esiin, että jos kolmas maailmansota syttyy, se syttyy puhtaasta vedestä - puhtaan veden niukkuudesta. Painotin ja painotan nyt myös sanaa jos..
Jos globaalityperyydelle hakee jotain vertailukohtaa, niin Itä-Ukrainan ja Krimin nykytilanne yksiselitteisesti Venäjän junailemana hakee vertaistaan.
Toki minä katselen tilannetta aika lailla kelta-sinisten tai sini-keltaisten lasien läpi, johon minulla on oikeutukseni.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:
HS-ANALYYSI
Minskin sopimuksesta tuli pykälien miinakenttä
Jos aseet Itä-Ukrainassa todella vaikenevat sunnuntaina, Minskin neuvotteluiden voidaan sanoa myös johtaneen tuloksiin
MOSKOVA. Ukrainan, Venäjän, Saksan ja Ranskan johtajat istuivat keskiviikkona ja torstaina yhteensä 16 tuntia neuvottelupöydässä Minskissä. Saavutettu sopimus on nimeltään "keinovalikoima Minskin sopimusten täytäntöön panemiseksi". Sopimus on pitkälti sama, joka solmittiin jo kertaalleen syyskuussa ja joka ei ole pitänyt.
Parhaimmillaan sopimus voi johtaa Itä-Ukrainan sodan hyydyttämiseen niin kutsutuksi jäätyneeksi konfliktiksi. Ansoja näissäkin pykälissä toki riittää.
1 Tulitauko sunnuntain vastaisena yönä kello 24
Kapinalliset ovat riitaista väkeä, mutta erilaisia vapaaehtoispataljoonia riittää myös Ukrainan puolella – eivätkä kaikki Kiovan komennoista välitä.
2 Uusi puskurivyöhyke, raskaat aseet pois
Sopimuksen mukaan Ukrainan on vetäydyttävä nykyisen rintamalinjan taakse, kapinallisten taas syyskuun tulitaukolinjan taakse. Väliin jäävä alue muodostaisi puskurivyöhykkeen.
Ensimmäinen ongelma on Debaltseve. Kapinallisten mukaan kaupunki ja sen länsipuoli ovat motissa ja Ukrainan tulee evakuoida sotilaat, jolloin Debaltseve jäisi puskurivyöhykkeelle ja todellisuudessa Donetskin "kansantasavallan" osaksi.
Yli satamilliset putket pitäisi vetää kahdessa viikossa 50 kilometrin päähän tulitaukolinjasta, mikä käytännössä lopettaisi sodan suosituimman asetyypin eli Grad-raketinheittimien käytön. Raskaampi kalusto pitäisi vetää vielä kauemmas. Kuka valvoo, mitä 140 kilometrin päässä linjasta tapahtuu?
3 Tarkkailu ja valvonta
Minskin sopimuksia on tähän asti tarkkailut Venäjän ja Ukrainan asevoimien yhteistyöelin, jonka työskentelyyn myös Ety-järjestö on osallistunut. Kahdelta ensin mainitulta on puuttunut rauhantahto ja viimeksi mainitulta voimavarat. Nyt päävastuu pitäisi siirtyä Etyjille "kolmen osapuolen kontaktiryhmän tuella".
4 Tilapäinen itsehallinto ja vaalit
Ukrainan parlamentin pitäisi antaa Donbassin alueelle "tilapäinen itsehallinto" kuukauden kuluessa. Tästä sovittiin jo syyskuussa, mutta taistelujen jatkuessa presidentti Petro Porošenko perui päätöksen marraskuussa.
Donetskin ja Luhanskin kansantasavalloissa järjestettiin marraskuun alussa "vaalit", joiden lopputulos oli ennalta tiedossa ja joissa kapina-alueiden johtoon asetettiin Moskovan hyväksymät miehet. Tänä vuonna pitäisi järjestää oikeat, Ukrainan lakien mukaiset vaalit – ajatus tuskin houkuttelee "tasavaltojen" nykyisiä johtajia.
5 Sotilaiden armahdus
Rivisotilaiden armahtaminen tuskin tuottaa vaikeuksia, mutta entä todistetusti siviilien surmiin syyllistyneet? Ihmisoikeusrikkomuksia Donbassissa on riittänyt.
6 Vankienvaihto
Alkoi lupaavasti jo syyskuussa ja saattaa toteutua nytkin hyvin.
7 Humanitaarinen apu
Sopimus vaatii avustusten ja haavoittuneiden hoidon tueksi "kansanvälistä mekanismia", jollaista ei tähän asti alueella oli juuri nähty.
8 Sosiaaliset ja taloudelliset suhteet
Kiova lopetti marraskuussa sosiaaliturvan maksamisen ja rahaliikenteen kapina-alueille, jossa ratkaisua on kutsuttu "humanitaariseksi saarroksi". Jos separatistialueet eivät maksa veroja Ukrainalle, miksi Ukraina avaisi kansakoulut?
9 Ukrainan ja Venäjän raja
Ukrainan rajavalvojien pitäisi ottaa Venäjän-vastainen raja valvontaansa myös kapina-alueilla vaalien jälkeen ja viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä – sillä edellytyksellä, että sovitut vaalit on pidetty ja Donbassin perustuslaillinen autonomia päätetty. Ukraina yritti pitää rajan valvonnassaan kesällä, ja seurauksena olivat kammottavat miehistötappiot ja vetäytyminen.
10 Ulkomaisten sotilaiden ja aseiden vetäminen pois
Kuka tietää, onko raketinheitin ukrainalainen vai venäläinen, jos se on neuvostotekoa ja siinä on "kansantasavallan" tunnukset? Ja jos ruotsalaisvapaaehtoinen saa taistella ukrainalaisen Azovin pataljoonan riveissä, mikä estää Rostovin poikaa auttamasta Donbassin nostoväkeä?
11 Ukrainan perustuslain muuttaminen
Ukrainasta pitäisi tehdä liittovaltio, tai ainakin Donetskin ja Luhanskin alueille pitäisi myöntää perustuslaillinen autonomia tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä on sopimuksen suurin ja periaatteellisin pykälä, jota ukrainalaisten on vaikea nielaista.
12 Donbassin vaalien valvonta
Tehtävä sälytetään Ety-järjestölle ja sen parlamentaariselle yleiskokoukselle.
13 Kontaktiryhmän työn tehostaminen
Syyskuun "tulitaukoa" on valvonut kolmen osapuolen eli Venäjän, Ukrainan ja kapinallisten niin sanottu Minskin kontaktiryhmä. Tehostamista sen työ todella vaatiikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti