Keskustan puheenjhtajan Juha Sipilän ripeä "palokuntatoiminta" keppanakohun sammuttamisessa on onnistunut. Asiasta irroteltiin jo Keppana-gatena suuren maailman tyyliin.
Onneksi suomalaiset aistivat, että meillä on aika lailla vakavampiakin keskustelun aiheita kuin mokoma keppana...
Potentiaalisessa äänestysporukassa on valtavasti ääniä jaossa. Joukossa on kuitenkin paljon "pitkäaikaisäänestämättömiä", joita on vaikea saada liikkeelle.
Huonona ajankohtaiskevennyksenä totean, että osan saanee liikkeelle keppanen voimalla, näin väitetään lähinnä kunnallisvaalien yhteydessä meneteltävän, tuskin sentään eduskuntavaaleissa...
Huonona ajankohtaiskevennyksenä totean, että osan saanee liikkeelle keppanen voimalla, näin väitetään lähinnä kunnallisvaalien yhteydessä meneteltävän, tuskin sentään eduskuntavaaleissa...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
HS-gallup: Keskusta vakiinnutti asemansa, Sdp kiilasi kokoomuksen ohi
Vaalitutkija: Vain skandaali voisi kääntää keskustan kannatuksen
"Jokin valtavan suuri skandaali siihen tarvittaisiin", vastaa Åbo Akademin valtio-opin professori, vaalitutkija Kimmo Grönlund kysymykseen, mikä voisi kääntää keskustan kovan kannatuksen laskuun, kun eduskuntavaaleihin on aikaa kaksi kuukautta.
Etsi oma ehdokkaasi Helsingin Sanomien vaalikoneesta.
Toisaalta keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on Grönlundin mukaan jo osoittanut kykynsä sammuttaa skandaalinpoikanen lähes lähtöruutuun.
"Jokin valtavan suuri skandaali siihen tarvittaisiin", vastaa Åbo Akademin valtio-opin professori, vaalitutkija Kimmo Grönlund kysymykseen, mikä voisi kääntää keskustan kovan kannatuksen laskuun, kun eduskuntavaaleihin on aikaa kaksi kuukautta.
Etsi oma ehdokkaasi Helsingin Sanomien vaalikoneesta.
Toisaalta keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on Grönlundin mukaan jo osoittanut kykynsä sammuttaa skandaalinpoikanen lähes lähtöruutuun.
Näin tutkimus tehtiin
"Aika taitavasti hän onnistui hiljentämään keskioluen myynnistä syntyneen kohun, vaikka eihän se mikään varsinainen skandaali ollut", tutkija sanoo.
Olutkuohuista ei näy jälkeäkään tuoreimmassa HS-gallupissa, jossa keskusta on säilyttänyt johtoasemansa 26 prosentin kannatuksellaan.
Sdp ja kokoomus ovat liki tasoissa eli 17 prosentissa, mutta Sdp kiilasi nyt niukasti toiseksi suurimman puolueen paikalle.
Perussuomalaisten suosio on jumiutunut 14 prosenttiin, eikä suuria siirtymiä näy pienimpienkään puolueiden kannatuksessa.
Sen sijaan "reserviläisten" osuus on entistä suurempi, 38 prosenttia. He ovat niitä, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa tai kertoivat, etteivät aio käydä uurnilla lainkaan. Epätietoisten joukko on nyt vähän pitkän aikavälin keskiarvoa suurempi.
Puolueensa jo valinneissakin on täysin varmojen osuus hieman pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Heitä on nyt 39 prosenttia, kun suurimmillaan osuus oli jopa yli puolet viime eduskuntavaalien jälkeen.
Varmimpia kannastaan ovat nyt vasemmistoliiton, kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten äänestäjät.
Demareiden joukossa puoluekannastaan täysin varmoja on hieman keskimääräistä vähemmän. Vähiten varmoja on vihreiden kannattajissa.
"Aika taitavasti hän onnistui hiljentämään keskioluen myynnistä syntyneen kohun, vaikka eihän se mikään varsinainen skandaali ollut", tutkija sanoo.
Olutkuohuista ei näy jälkeäkään tuoreimmassa HS-gallupissa, jossa keskusta on säilyttänyt johtoasemansa 26 prosentin kannatuksellaan.
Sdp ja kokoomus ovat liki tasoissa eli 17 prosentissa, mutta Sdp kiilasi nyt niukasti toiseksi suurimman puolueen paikalle.
Perussuomalaisten suosio on jumiutunut 14 prosenttiin, eikä suuria siirtymiä näy pienimpienkään puolueiden kannatuksessa.
Sen sijaan "reserviläisten" osuus on entistä suurempi, 38 prosenttia. He ovat niitä, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa tai kertoivat, etteivät aio käydä uurnilla lainkaan. Epätietoisten joukko on nyt vähän pitkän aikavälin keskiarvoa suurempi.
Puolueensa jo valinneissakin on täysin varmojen osuus hieman pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Heitä on nyt 39 prosenttia, kun suurimmillaan osuus oli jopa yli puolet viime eduskuntavaalien jälkeen.
Varmimpia kannastaan ovat nyt vasemmistoliiton, kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten äänestäjät.
Demareiden joukossa puoluekannastaan täysin varmoja on hieman keskimääräistä vähemmän. Vähiten varmoja on vihreiden kannattajissa.
Artikkeliin liittyvät
Epätietoisia, epävarmoja ja muuten liikkuvia äänestäjiä olisi nyt paljon tarjolla, mutta kovin näkyvästi puolueet eivät heidän ääniään kalastele.
"Kukaan ei ole esittänyt räväkkää vaaliohjelmaa", Grönlund suomii ja vertaa tilannetta Ruotsiin, jossa yhtenä uudistuksena oli työssä käyvien palkkaverotuksen alentaminen.
"Täällä ei oikein uskalleta tehdä rohkeita avauksia, koska ollaan varovaisia, ja eläkeläiset äänestävät aktiivisesti", Grönlund analysoi vaalihiljaisuutta.
"Suomalaiset rakastavat hyvinvointivaltiota", Grönlund löytää selityksen sille, ettei esimerkiksi pääministeri Alexander Stubbin (kok) entistä oikeistolaisempi tyyli ole purrut vaan pikemminkin pelottanut kansaa.
"Ja miksi hän on arvostellut konsensusta, kun on ilmeisesti tarkoittanut korporatismia?" Tutkija oudoksuu sanavalintaa.
"Valtavaa muutosta tuskin voi tapahtua verrattuna nykyisiin kannatuslukuihin", Grönlund summaa "ennusteensa" tulevien kahden kuukauden kannatussiirtymistä puolueiden välillä.
"Keskusta on ollut vahva jo niin pitkään. Pikemminkin voi kysyä, kuinka ylös sen kannatus vielä nousee ja kuinka kauas muut puolueet siitä jäävät", Grönlund pohtii ja arvioi, että Sipilä voi nyt peluuttaa muita puolueita mielin määrin, kun unelmatulos ja paalupaikka hallituksen muodostajana näyttävät yhä todennäköisemmiltä. Mikäli keskusta ei joudu sisäisiin kiistoihin tai pahaan skandaaliin, Grönlund povaa äänestyskäyttäytymisen muuttajiksi Kreikan tilannetta tai terrorismia.
"Kreikka-tilanne on yhä epävarma, ja se saattaa vielä hyödyttää perussuomalaisia, mutta olisihan heillä paljon kurottavaakin verrattuna viime vaalien menestykseen."
Akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta pitää puolueiden haasteena, etteivät ne tunnista äänestäjäreserviä, jossa on "kolmannes porukasta ja valtavasti ääniä jaossa".
Wassin mukaan heidän joukossaan on kuitenkin paljon "pitkäaikaisäänestämättömiä", joita on vaikea saada liikkeelle.
Perussuomalaisten nousua selitti Wassin mukaan osittain se, että heitä äänestäneet halusivat saada liikettä jämähtäneeseen puoluekenttään. Puolue tarjosi myös vaihtoehdon olemalla eliittiä kriittisempi esimerkiksi EU:ta ja maahanmuuttoa kohtaan.
Keskustan kannatusta Wass ei lähde ennustamaan mutta muistuttaa, kuinka nopeasti ilmiöt some-maailmassa leimahtavat – ja toisaalta myös sammuvat. Hän korostaa myös kriisinhallintataitojen merkitystä.
Epätietoisia, epävarmoja ja muuten liikkuvia äänestäjiä olisi nyt paljon tarjolla, mutta kovin näkyvästi puolueet eivät heidän ääniään kalastele.
"Kukaan ei ole esittänyt räväkkää vaaliohjelmaa", Grönlund suomii ja vertaa tilannetta Ruotsiin, jossa yhtenä uudistuksena oli työssä käyvien palkkaverotuksen alentaminen.
"Täällä ei oikein uskalleta tehdä rohkeita avauksia, koska ollaan varovaisia, ja eläkeläiset äänestävät aktiivisesti", Grönlund analysoi vaalihiljaisuutta.
"Suomalaiset rakastavat hyvinvointivaltiota", Grönlund löytää selityksen sille, ettei esimerkiksi pääministeri Alexander Stubbin (kok) entistä oikeistolaisempi tyyli ole purrut vaan pikemminkin pelottanut kansaa.
"Ja miksi hän on arvostellut konsensusta, kun on ilmeisesti tarkoittanut korporatismia?" Tutkija oudoksuu sanavalintaa.
"Valtavaa muutosta tuskin voi tapahtua verrattuna nykyisiin kannatuslukuihin", Grönlund summaa "ennusteensa" tulevien kahden kuukauden kannatussiirtymistä puolueiden välillä.
"Keskusta on ollut vahva jo niin pitkään. Pikemminkin voi kysyä, kuinka ylös sen kannatus vielä nousee ja kuinka kauas muut puolueet siitä jäävät", Grönlund pohtii ja arvioi, että Sipilä voi nyt peluuttaa muita puolueita mielin määrin, kun unelmatulos ja paalupaikka hallituksen muodostajana näyttävät yhä todennäköisemmiltä. Mikäli keskusta ei joudu sisäisiin kiistoihin tai pahaan skandaaliin, Grönlund povaa äänestyskäyttäytymisen muuttajiksi Kreikan tilannetta tai terrorismia.
"Kreikka-tilanne on yhä epävarma, ja se saattaa vielä hyödyttää perussuomalaisia, mutta olisihan heillä paljon kurottavaakin verrattuna viime vaalien menestykseen."
Akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta pitää puolueiden haasteena, etteivät ne tunnista äänestäjäreserviä, jossa on "kolmannes porukasta ja valtavasti ääniä jaossa".
Wassin mukaan heidän joukossaan on kuitenkin paljon "pitkäaikaisäänestämättömiä", joita on vaikea saada liikkeelle.
Perussuomalaisten nousua selitti Wassin mukaan osittain se, että heitä äänestäneet halusivat saada liikettä jämähtäneeseen puoluekenttään. Puolue tarjosi myös vaihtoehdon olemalla eliittiä kriittisempi esimerkiksi EU:ta ja maahanmuuttoa kohtaan.
Keskustan kannatusta Wass ei lähde ennustamaan mutta muistuttaa, kuinka nopeasti ilmiöt some-maailmassa leimahtavat – ja toisaalta myös sammuvat. Hän korostaa myös kriisinhallintataitojen merkitystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti