PÄÄKIRJOITUS
Ukrainan sodassa isketään heikkouksiin
Helsingin Sanomat
LASSE RANTANEN
Ukrainalaisen Debaltseven kaupungin valtaukseen keskiviikkona liittyi samoja piirteitä kuin Krimin niemimaan haltuunottoon hieman vajaa vuosi sitten.
Krimillä ilmoitettiin, että sen asukkaat ottivat niemimaan haltuunsa Ukrainalta. Debaltsevessa kerrottiin, että Itä-Ukrainan separatistiset kapinalliset valtasivat kaupungin.
Todellisuudessa Venäjä valtasi molemmat.
Tärkeän maantieliikenteen ja rautateiden solmukohdan Debaltsevessa vallanneet joukot käyttivät kehittynyttä elektroniikkaa, raskasta kalustoa ja pieniä erikoisjoukkojen osastoja. Kapinalliset eivät olisi pystyneet tähän ilman Venäjän osallistumista taisteluihin.
On tyrmistyttävää, että valtauksen jälkeen Venäjä edelleen kiistää olevansa osapuoli Ukrainan sodassa.
Krimillä on merkittävä venäläismielinen väestö. Debaltseven valtaajista melkoinen osa on hyvin todennäköisesti itäukrainalaisia kapinallisia, jotka eivät heti tottele jokaista Moskovan käskyä. Kumpikaan valtaus ei kuitenkaan olisi tapahtunut ilman Venäjän ratkaisevaa osuutta. Sama pätee Itä-Ukrainan sotaan ylipäätään.
Venäjän osuus tapahtumiin tähän asti on selvä. Sen aikeet tästä eteenpäin eivät ole yhtä ilmeisiä. Länsimailla on aihetta miettiä tarkkaan, mitä Debaltsevessä tapahtui, ja varautua siihen, ettei Venäjä lopeta Ukrainan horjuttamista sotavoimalla tähän.
Krimin haltuunotto saattoi tulla länsimaille jonkinasteisena yllätyksenä, mutta Debaltseven valtaus ei voinut yllättää. Tuhansien saarroksiin jääneiden Ukrainan sotilaiden vetäytyessä sekasortoisesti Debaltsevestä voimistui spekulaatio siitä, mitä kaupungin kohtalosta sanottiin neuvotteluissa ennen viimeisen tulitaukosopimuksen allekirjoittamista Minskissä sunnuntaina.
Ilmeisesti kaupungista ei sovittu mitään erikseen, mutta heti neuvottelujen päätyttyä presidentti Vladimir Putin sanoi, että saarroksissa olevien Ukrainan sotilaiden tulee antautua separatisteille.
Vaikutelmana on, että neuvotteluja vetäneet Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti François Hollande hyväksyivät vähintään sanattomasti Debaltseven menetyksen tulitauon hinnaksi. Se heittää ikävän varjon Minskin sopimuksen ylle.
Sen enempää Brysselissä kuin Washingtonissakaan Venäjää ei uhattu uusilla pakotetoimilla Debaltseven vuoksi vaan vasta jos hyökkäys Ukrainaan jatkuu. Torstaina Venäjän, Ukrainan, Saksan ja Ranskan johtajat vakuuttivat tukevansa edelleen tulitaukoa.
Laajemmin katsoen Debaltseven menetys ja Ukrainan kokema nöyryytys ovat hinta tavasta, jolla sotaa Ukrainassa käydään.
Venäjän toimista käytetty termi hybridisota tarkoittaa yksinkertaisimmillaan vastustajan horjuttamista iskemällä heikkouksiin. Myös länsimaat toimivat niin Venäjään kohdistamissaan vastatoimissa.
Venäjä horjuttaa Ukrainaa sotilaallisella voimalla. Se on Venäjän suhteellinen vahvuus ja Ukrainan heikkous niin kauan kuin länsimaat eivät anna merkittävää sotilaallista apua Ukrainalle. Kynnys sotilasavulle on edelleen korkea. Jos Ukraina saisi sotilasapua ja Venäjä ei antaisi periksi, Venäjällä ei olisi varastossaan muita tapoja reagoida kuin omien sotatoimiensa kiihdyttäminen arvaamattomin seurauksin.
Länsi kohdistaa vastatoimensa Venäjän talouteen. Se on lännen vahvuus ja Venäjän heikkous – ja siinä mielessä länneltä oikea valinta.
Talouspakotteet ovat kuitenkin politiikan keinona eri maailmasta kuin ihmisten tappaminen sotatoimin.
Ne toimivat myös eri aikajänteellä. Debaltsevessa pakotteet eivät toimineet lainkaan. Valmiuden pakotteiden huomattavaan kiristämiseen täytyy olla ehdottoman uskottavaa, jotta pakotteet toimisivat tästä eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti