torstai 26. helmikuuta 2015

Tieaurauksen jälkipohdiskelua...

Olen kuunnellut Kemin kaupungin nykyisen teknisen johtajan Mika Grönvallin esitelmän, selonteon teiden kunnossapidosta. Mukavaa ja asiallisenrentoa kuultavaa kaiken kaikkiaan...

Asia kävi puolen päivän aikaan mielessäni katsellessani lähes lähinaapurini, Kemin kaupungin kuorma-autonkuljettajan Markku Oksalan puhdistaessa ammattitaitoisesti Haukkarissa Kainuunkadun kevätsohjoista pintaa.
Puhdistus tuli niin sanotusti kreivin aikaan, sillä tavalliselle henkilöautolle urat olivat sen verran syviä, että jopa kiinni jäämisen riski alkoi olla mahdollista. Puhumattakaan, että pyöräilijöiden liikkuminen oli jo hankalaa...

Auraus-/lanausauton perässä tuli nuorimies kauhakuormaajan kanssa siistien asiallisesti tonttiliittymät.

Postilaitos vaatii mökkiläisiltä esteetöntä postin autollajakelumahdollisuutta.

Mennessäni "hyötyliikuntasessiolle" lapion kanssa postilaatikomme läheisyyteen totesin jälleen kerran, että naapurimme kanssa yhteispostilaatikomme eteen oli aurautunut "aika mälli" märkää, tiivistynytttä lunta/jäätä.

Kauhakuormaajalla ei olisi kuin puolen minuutin juttu ottaa ainakin enimmät lumet postilaatikoiden kohdalta, jotka ovat nykyisin nipuissa vain toisella puolella tietä.

No se on nyt luotu siitä pois, mutta samalla sain nakella lumen/jään mukana aikamoisen määrän koiranpaskaa penkan päälle.
Meidänkin ohi kulkee päivittäin parhaimmillaan/pahimmillaan kymmeniä koiria - isoja ja pieniä, joilla on luonnollisesti omat. luonnolliset tarpeensa.

Toistaiseksi tiedän yhden ihmisen, viereisessä kerrostalossa asuvan Sisko Kähärin, joka aina hoitaa mukaansa muovipussiin mahdollisesti koiransa tekemät kiinteät jätökset.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti