sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Onko osittain tuhotussa Itä-Ukrainassa normaalin elämän edellytyksiä 15.02.2015 jälkeen?

Itä-Ukrainassa on ilmeisesti alkanut viime yönä klo 24. Lähipäivät näyttävät, pitääkö tulitauko.

Alla olevan artikkelin asiantuntijalausuntojen perusteella on odotettavissa, että prosessi on äärimmäisen vaikea.

Tänään sunnuntaina 15.02.2015 mediatietojen mukaan tulitauko on yleisesti ottaen pitänyt. Satunnaisia tykistö- ja rakettikeskityksiä on rekisteröity lähinnä "piiritetyn kaupungin liepeillä", jota kapinalliset pitävät "omana alueenaan" ja jossa he oman näkenyksensä mukaan voivat ammuskella niin halutessaan... 



Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Tulitauon pitäisi alkaa kello 24 – Mitä Ukrainassa tapahtuu seuraavaksi?

ULKOMAAT 

Ukrainan sodan osapuolten välillä on määrä alkaa tulitauko sunnuntainvastaisena yönä kello 24.
Tulitauko on osa sopimusta, jonka Ukrainan, Venäjän, Saksan ja Ranskan johtajat saivat puserrettua torstaina Minskissä päättyneissä neuvotteluissa.
HS kysyi asiantuntijoilta, mitä tulitauon mahdollisesta alkamisesta tai kaatumisesta seuraa.

Onko todennäköistä, että tulitauko pitää?

Asiantuntijat ovat suhtautuneet tulitauon pysyvyyteen varauksella.
"Todennäköisempää on, ettei tulitauko ala. Ja vaikka aamulla olisi rauhallisempaa, se ei tarkoita, että tulitauko kestäisi", sanoo ohjelmajohtaja Arkadi Mošes Ulkopoliittisesta instituutista.
Yksi suurista ansoista tulitauon kestämisen suhteen on Debaltseven kaupunki. Ukrainan armeijan hallussa oleva kaupunki on sijainniltaan strategisesti merkittävä, sillä se on tärkeä liikenteen solmukohta.
Venäjän-mieliset separatistit yrittivät vallata kaupunkia raivokkaasti lauantaina ennen tulitauon alkamista.
Sodan osapuolten välille pitäisi muodostaa suojavyöhyke, ja raskas aseistus pitäisi vetää kauemmas. Kaluston poisvetämisessä voi mennä pari viikkoa. Tulitauon soveltaminen voi olla haasteellista kentällä.
"Separatistit eivät toimi yhteisen johdon alla. On pieniä ryhmittymiä, joilla on omia tarkoitusperiä. Tietyllä tavalla Ukrainalla on sama ongelma. Mukana on erilaisia vapaaehtoispataljoonia, jotka eivät ole ihan samanlaisessa kontrollissa, kuin maan asevoimien joukot", sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen pääopettaja Tommi Lappalainen.
Lappalainen huomauttaa, etteivät tulitaukoa ennen kiihtyneet taistelut ainakaan helpota tulitauon soveltamista.

Advertisement
"On helppoa olla pessimistinen. Mutta on myös tietyt edellytykset sille, että nyt päästäisiin eteenpäin", sanoo Lappalainen.
Yksi syy tähän on se, että tulitauon rikkoutumisen seuraukset voisivat olla entistä pahemmat.
Jos tulitauko ei pidä, mitkä ovat seuraukset?
Jos tulitauko ei pidä, voi Ukrainan sota luisua huomattavasti nykyistä synkempään suuntaan.
Tulitauon epäonnistuminen tekisi neuvottelemisen lännen ja Venäjän välillä entistä vaikeammaksi.
"Tämän sopimuksen takana on erittäin paljon korkeaa arvovaltaa. Jos se ei onnistu, se haittaa paljon jatkoa", sanoo Lappalainen.
Yhdysvalloissa on lisääntynyt poliittinen paine Ukrainan armeijan aseistautumiseksi.
Lappalaisen mukaan synkin skenaario on se, että Yhdysvaltain aseapu kiihdyttää taisteluita entisestään. Silloin Venäjäkin saattaa kasvattaa omaa sotilaallista tukeaan separatisteille.
"Taisteluiden intensiteetti kasvaisi ja ehkä laajenisi", sanoo Lappalainen. "Silloin kaksi suurvaltaa olisi sekaantunut konfliktiin keskellä Eurooppaa."
Mošes pitää todennäköisenä, että sotiminen Itä-Ukrainassa jatkuu. "Donbassista on tulossa Euroopan Gaza. Alue, jolla ei ole omaa taloutta, mutta se saa jonkinlaista tukea Venäjältä. Aina muutaman kuukauden välein leimahtaa uusi väkivallankierros, jonka päätteeksi solmitaan aina uusi sopimus."
Jos tulitauko pitää, mitä tapahtuu?
Tulitauon alkaminen olisi myönteinen askel, mutta suuren epävarmuuden aika jatkuisi.
Tulitauko on vain yksi osa torstaina solmittua Minskin sopimusta. Monet kohdista ovat osapuolille arkoja, joten sotiminen voi leimahtaa myöhemmin.
Ukrainalle yksi vaikea kysymys on vaatimus sen perustuslain muuttamisesta. Sopimuksen mukaan Ukrainasta tehdään liittovaltio, tai ainakin myönnetään itsehallinto Donetskin ja Luhanskin kapinamaakunnille vuoden loppuun mennessä. Näillä alueilla pitäisi myös järjestää vaalit.
Toinen suuri kysymys on Ukrainan Venäjän vastaisen rajan kohtalo. Kun itsehallinto on taattu ja vaalit järjestetty, pitäisi Kiovan saada raja haltuunsa. Siihen on kuitenkin hyvässäkin tapauksessa aikaa.
"On suvereeni valtio, jolla ei ole kykyä hallinnoida omaa rajaansa. Se tarjoaa Venäjälle mahdollisuuden aseistaa Itä-Ukrainan separatisteja. Viimeisenkin vuorokauden tiedot kertovat, että asemateriaalin virta jatkuu Ukrainan alueelle", sanoo Lappalainen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti