Ruotsin Nato-selvitys: Jäsenyys torjuisi Venäjän uhkaa, mutta ei korvaa puolustuksen puutteita
Ruotsin liittyminen Natoon torjuisi sotaa Itämeren alueella, mutta myös ärsyttäisi Venäjää. Näin arvellaan Ruotsin hallituksen tilaamassa selvityksessä, joka julkistetaan lähiaikoina.
Ruotsin Nato-jäsenyydellä olisi Venäjän hyökkäyshaluja hillitsevä vaikutus Itämerellä, arvioi suurlähettiläs Krister Bringéus selvityksessään Ruotsin puolustus- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä.
Venäjän hyökkäystä pelkästään Ruotsia vastaan selvitys ei pidä uskottavana. Sen sijaan on arveltu, että Venäjä saattaisi yrittää ottaa haltuunsa Gotlannin saaren, jos se ryhtyy sotatoimiin Baltian maissa. Tätäkään ei pidetä selvityksessä todennäköisenä.
Joka tapauksessa epäselvyys siitä, miten Ruotsi reagoisi mahdolliseen Itämeren kriisiin, poistuisi Natoon liittymisen myötä. Bringéusin mukaan Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaisi lännen pelotetta Itämerellä ja olisi omiaan estämään konflikteja ennalta.
Toisaalta selvityksessä uskotaan, että myös Ruotsin ja Suomen syvenevällä puolustusyhteistyöllä voi olla samanlaista rauhoittavaa vaikutusta.
Hakemus suututtaisi Venäjän
Suurlähettiläs Bringéusin selvitystä ei ole vielä luovutettu, mutta Ruotsin tietotoimisto TT on julkaissut osia siitä. Asiasta kertoo muun muassa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.
Selvitys ei ota kantaa siihen, pitäisikö Ruotsin liittyä Natoon. Siinä esitellään, taannoisen suomalaisselvityksen tapaan, Nato-jäsenyyden etuja ja haittoja.
Etuja olisivat Ruotsin jäsenenä saamat turvatakuut, ja jo edellä kuvattu Itämeren alueen vakautta lisäävä vaikutus.
Toisaalta Nato-hakemus aiheuttaisi kriisin Ruotsin ja Venäjän suhteissa. Selvityksessä uskotaan Venäjän vastatoimien kuitenkin jäävän uhkailuun ja taloudellisiin toimiin. Lisäksi Venäjä varmaankin lisäisi joukkojaan ja aseistustaan Itämeren alueella.
Natossa Ruotsin hakemus otettaisiin Bringéusin arvion mukaan hyvin vastaan, ja jäsenyyden käsittely veisi reilun vuoden.
Puutteet korjattava itse
Bringéusin selvitys painottaa, että Nato-jäsenyys ei olisi mikään oikotie, jolla korjattaisiin Ruotsin oman puolustuksen puutteet. Selvityksessä muotoillaan, että puutteet eivät ole pieniä.
Selvityksen mukaan Ruotsin puolustaminen olisi riippuvainen ulkopuolisesta avusta. Sellaisen saapuminen ottaisi kuitenkin aikansa, ja Natossakin jokaisen jäsenmaan odotetaan huolehtivan puolustuksestaan vähintään ensi alkuun itse.
Ruotsi on kylmän sodan loputtua pienentänyt tuntuvasti varsinkin maavoimiaan. Myös ilma- ja merivoimia on supistettu. Nyttemmin puolustuksen vahvistamisesta on jälleen puhuttu, ja jopa asevelvollisuuden palauttaminen on mahdollista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti