Keskiviikkoiltapäivänä julkistettu hallitusohjelma sopeutus- ja verolinjauksineen ei juuri sisältänyt yllätyksiä, joita ei olisi etukäteen puitu julkisuudessa.
Talouslinjaustensa ryyditykseksi pääministeriksi nouseva Juha Sipilä (kesk) esittää, että elokuussa tehtäisiin yhteiskuntasopimus, jonka tueksi hallitus tekee miljardin veronkevennykset ja peruu 1,5 miljardin leikkaukset. Käytännössä yhteiskuntasopimuksen tavoittelema ”kilpailukykyhyppäys” merkitsee sisäistä devalvaatiota ja negatiivista tulokehitystä, minkä Sipiläkin mainitsi esitellessään hallitusohjelmaa.
Myönteisintä hallitusohjelmassa on se, että työn verotus ei kiristy. Verotus kevenee eniten pienituloisilla, mutta veronkevennyksiä saavat vielä jopa yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevat. Samalla asuminen kallistuu, kun hallitus kiristää kiinteistöveroa ja tupakkaveroa. Kaikkiaan talouslinjaukset näyttävät Suomen tulevaisuuden kannalta lupaavilta.
Valtapoliittisesti tarkasteltuna keskusta vei hallituskumppaneitaan kokoomusta ja perussuomalaisia kuin kuoriämpäriä. Käytännössä koko elinkeinopolitiikka on nyt keskustan hanskassa.
Keskusta saa uudessa hallituksessa vastattavakseen pääministerin tehtävien lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), ympäristöministeriön (YM), liikenneministeriön (LVM) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM). Lisäksi keskusta saa valtiovarainministeriöstä kuntaministerin ja sosiaali- ja terveysministeriöstä perusturva- ja perheministerin tehtävät.
Myös äänimäärässä keskustalla on niskalenkki kumppaneistaan. Keskusta saa hallitukseen kuusi ministeriä, kokoomus ja perussuomalaisille tulee molemmille neljä. Timo Soini (perus) saa pitkään haaveilemansa ulkoministerin salkun, kokoomuksen Alexander Stubbille koituu kirstunvartijan rooli. Lisäksi kokoomus saa opetusministerin, poliisiministerin sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerin tehtävät. Valtion omistajaohjauksesta vastaa pääministeri itse, mikä on päätyneen vaalikauden kokemusten perusteella linjakas ratkaisu.
Kun päälle vielä ynnätään se, että sote-ratkaisua ryhdytään tekemään keskustan esittämän maakuntamallin pohjalta, voidaan todeta, että päähallituspuolue on korjannut hallitusohjelmassa veret seisauttavan jättipotin. Keskustan elinkeinopoliittista värisuoraa ei ole ihan hiljattain nähty Suomen poliittisessa historiassa.
Pääministeripuolue hallitsee suvereenisti, energiaa, infraa, liikennettä, viestintää, ympäristö-, ja maatalouspolitiikkaa sekä kunta- ja perusturvakysymyksiä. Ei ole ihme, ettei hallitusohjelmaan sisälly MMM:n ja YM:n yhdistämistä. Se olisi näyttänyt liian härskiltä, eikä sille ole edes tarvetta, kun keskusta hallitsee molempia ministeriöitä joka tapauksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti