Nyt ymmärrän, mitä tarkoitetaan ammattitaitoisen räätälimestarin käsityönä tehdyllä miesten puvulla. Toivottavasti Sinullakin on mahdollisuus katsoa em. dokumenttiohjelma...
Miesten puvusta syntyi mielleyhtymä Lontooseen, jonne menimme Kemin ammattioppilaitoksen opettajayhdistyksen toteuttamalla matkalla. Siitäkin on aikaa jo aika tovi, taisipa olla vuoden 1997 kevät kysymyksessä...
Muutama päivä sitten kirjoitin viestin Bowler hat story, jossa mainitsin: Mutta myöhäisimmillä Lontoon matkoillamme olemme kyllä hiukan shoppailleetkin, joista mahdollisesti jossakin sopivassa tilaisuudessa myöhemmin...
No tässä tulee eräs niistä:
Edellä mainitulla matkalla kiertelimme omaehtoisesti pienissä ryhmissä katselemassa suurkaupungin turistinähtävyyksiä.
Eräänä päivänä päätimme - minä ja vaimoni - lähteä tutustumaan St Paulin katedraaliin.
Kerta kaikkiaan huikean upea paikka ja hieno, ikimuistettava kokemus. St. Paulin katedraali on massiivinen: sen valtavan kokoinen kupoli painaa 50 000 tonnia.
Katedraalissa yksi mielenkiintoisimpia paikkoja on Kuiskausten galleria, jossa voi kuulla kuiskauksen jopa 30 metrin päähän akustiikan takia. Sen me testasimme - toimi erinomaisesti. Olen jopa muistavinani, mitä me me kuiskuttelimme toisillemme...
Kiipesimme niin ylös kupolia kuin yleensä turistit pääsivät. Aivan ylhäällä oli tummaihoinen turvamies, todennäköisesti poliisi, joka vartio ettei turistien päähän pälkähtänyt kiivetä kaiteelle. Jututin em.turvamiestä. Kerroin mistä olimme ja taisinpa esittää tervetulotoivomuksen saapua Suomeen/Kemiin.
Kiertelimme katedraalia aika pitkän aikaa. Siis edellä mainittu näköalatasanne (360 astetta), katedraalikerros ja hautaholvi tulivat tutuiksi. Erityisesti tuo hautaholvi oli vaikuttava...
Siirryimme katedraalista lähes näköetäisyydellä olevaan pubiin siemaisemaan oluet. Näimme, aistimme samalla rentoja Cityn valkokaulusköyhällistön edustajia vaihtamassa ajatuksia arvatenkin pörssikursseista ja /tai jalkapallosta...
Nyt sitten itse asiaan:
Lähdettyämme pubista vaimoni sanoi:"Nyt me ostamme sinulle puvun Lontoosta!" Ehdotus tuli hiukan puun takaa, mutta en minä alkanut isommasti äkistä vastaan. Käyttöpuvun tarpeesta oli aikaisemin ollut puhetta...
Kuinka ollakaan näköetäisyydellä oli miesten asusteliike, jossa oli alennusmyynti juuri kiihkeimmillään.
Liikkeen kyltissä oli mainintoja italialaisista puvuista tms. ja sisään mentyämme meitä palvelemaan tuli vanhahko, laiha mieshenkilö kädet viuhtoen ja suu käyden...
Sovittelin erilaisia puvuntakkeja päälleni. Minulla oli ammattitaitoinen "makutuomari" omasta takaa. Niinhän siinä kävi, että ostimme minulle tummanharmaan, kevytraidallisen puvun, jossa on myös liivi. Kangas on mielenkiintoisen joustava. Erikoista puvussa on se, että puvun takki on tavanomaisesta, perinteisestä pitempi. Sekä liivi että takki ovat silkkivuorelliset, lisäksi molemmisssa on mielenkiintoisia pikkutaskuja.
Merkki: Remus UOMO est. 1991 designo originale.
Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että en ole kyseistä pukua pitänyt päälläni ainakaan kymmeneen vuoteen.
Kokeilin sitä hetki sitten, sopi hyvin ja tuntui hyvältä. Pitäisiköhän se ottaa taas käyttöön...
Lyhyt tekstinpätkä Wikipediasta:
St Paulin katedraali
St Paulin katedraali (Pyhän Paavalin katedraali) on Lontoon Cityssä sijaitseva katedraali, joka toimii Lontoon piispanistumeina. Nykyisen katedraalin suunnitteli Sir Christopher Wren, ja se rakennettiin vuosina 1675–1710. Nykyistä katedraalia sanotaan yleisesti neljänneksi St Paulin katedraaliksi, vaikka kaikki keskiaikaiset uudelleenrakentamiset laskien luku olisi suurempi.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paikalla aiemmin olleen Dianan temppelin jälkeen saksit rakensivat ensimmäisen apostoli Paavalille omistetun kirkon puusta. Ensimmäinen kirkko paloi noin vuonna 675, mutta se rakennettiin uudestaan.
Viikinkien hävitettyä ensimmäisen kirkon 962 rakennettiin toinen St Paulin katedraali, tällä kertaa suurelta osin kivestä.
Kolmannen katedraalin rakentamisen aloittivat normannit edellisen vaurioiduttua tulipalossa 1136. Katto oli edelleen puusta, mikä lopulta yli 500 vuotta myöhemmin koitui katedraalin tuhoksi. Kirkko valmistui varsinaisesti 1240, mutta laajentamisprojekti viivytti valmistumista aina vuoteen 1314. Se kuitenkin vihittiin käyttöön 1300, jolloin se oli Euroopan kolmanneksi pisin kirkko (181 metriä) ja sen torni oli Euroopan korkeimpia (149 metriä). Kirkko alkoi raunioitua 1500-luvulla, ja sitä kunnostettiin, mutta se tuhoutui lopullisesti Lontoon suuressa palossa 1666.
Christopher Wren aloitti uuden, nykyisen kirkon suunnittelemisen 1668. Sen harjannostajaiset olivat 1708, Wrenin 76-vuotispäivänä, ja se valmistui 1710.
Merkittäviä tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyinen katedraali on ollut useiden merkittävien tilaisuuksien tapahtumapaikkana, kuten
- 1806 Amiraali Nelsonin hautajaiset
- 1852 Arthur Wellesleyn, Wellingtonin herttuan, hautajaiset
- 1897 Kuningatar Viktorian vallassaolon 60-vuotisjuhla
- 1940 toisessa maailmansodassa saksalaisten ensimmäisiä salamasota-pommituksia, joista katerdaali selvisi tuolloin ja koko sodan ajan vähin vaurioin
- 1964 Martin Luther Kingin saarna katedraalissa hänen matkustaessaan Osloon vastaanottamaan Nobelin rauhanpalkintoa
- 1965 Winston Churchillin hautajaiset
- 1981 Walesin prinssi Charlesin ja Diana Spencerin häät
- 2006 Kuningatar Elisabet II:n 80-vuotispäivän juhlajumalanpalvelus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti