Kävin hetki sitten hakemassa katoksestamme takkapuita - viime vuoden loppukesästä tontiltamme kaadetuista männyistä tehtyjä puolen metrin klapeja ja Mykkälän Erkin Arpelasta aikanaan tuomia erinomaisia, ylivuotisia koivuklapeja.
Juuri katoksessa ollessani tuli kova tuulen- ja sateenpuuska. Täytyi ihan jäädä pidättelemään sadetta katokseen. Siinä seisoskellessani huomasin Pikkupuolemme "logokuusien" juurella jonkin esineen...
Sateen loputtua ja puut sisälle kärrättyäni menin katsomaan em. esinettä.
Se oli linnunpönttö. Liekö tuo tuulenpuuska sen heittänyt maahan, koska en ollut sitä aikaisemmin huomannut. Läheisessä puussa talitintti (talitiainen) viserteli hätäisesti.
Todettakoon, että tontillamme on tällä hetkellä neljä linnunpönttöä, joissa ainakin kahdessa on asukkaat.
Jo maassa huomasin rikkoutuneita linnunmunia ja linnunpöntön kannen avattuani huomasin, että siellä oli lisää munia, josta yhdestä oli poikanen jo lähes ulkona ja toisesta nokka pilkisti - elottoman tuntuisia olivat.
Ehyeltäkin näyttävissä munissa oli "putousjäkiä" - yli kolmen metrin putous ja linnunpöntön vieriminen etäälle tuntui tehneen selvää jälkeä. Pöntön sisustaa tutkittuani totesin pesärakenteen muutoin ehjäksi ja pehmoiseksi.
Linnunpöntön muovinen kiinnitinnaru oli katkennut. Uusi, entistä ehompi/moninkertainen naru paikoilleen ja pönttö takaisin puuhun samaan paikkaan.
Ei mennyt kuin hetki, kun talitintit kävivät pönttöä tutkiskelemassa. Toivottavasti aloittavat uudet "kodintekoaktiviteetit" - kesähän on vasta aluillaan...
Edellä mainitut linnunpöntön rippeet hautasin ryytimaan kulmalle, samaan paikkaa, jonne aikanaan taas hautaan kalanperkkeitä kalastuskauden käynnistyttyä. Viimeksi mainittu on meidän osaltamme jo yli kaksi viikkoa myöhässä - meistä riippumattomista syistä johtuen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti