Käyn silloin tällöin - vanhasta muistista - entisessä työpaikassani. Joskus intoudun irrottelemaan käyntini yhteydessä jopa "naamioitumaan" entiseen työasuuni Kemi-Tornion AMMATTIOPISTON ajoilta.
Nyt en niin toiminut, tosin olin menossa jututtamaan yksikön vetäjää, jolle olin lähettänyt sähköpostiviestiä tavoitteestani hankkia uusi Ammattiopisto Lappian ulkotyöasu.
Miksi?
Siksi, että haluan ajantasaistaa lookkiani, mikäli se on mahdollista ja hankinta ei ole hinnankiroissa. Toki olenhan edelleen mukana nykyäänkin Ammattiopisto Lappian kuvioissa kuluvan valtuustokauden: Olen Kaivosalan ammatillisen neuvottelukunnan jäsen, puheenjohtaja.
Kiireinen tuntuu olevan yksikön vetäjä, saamani tiedon mukaan juuri käyntihetkelläni työmatkalla Kemijokivarressa.
Sen sijaan oli mukava juttuhetki kolmen entisen opettajakollegani kanssa istuskellessani entisessä työhuoneessani ja entisessä tuolissani. Siinä käytiin läpi pikapikaa monenlaisia asioita erittäin myönteisessä hengessä. Kiirettä tuntuu opettajillakin olevan mutta hyvä niin, sillä se pitää vireänä.
Keskusteluissa sivuttiin myös eläkkeelläolon asioita. Todettiin yhdestä suusta, että aika kuluu nopeasti. Minäkin olen ollut eläkkeellä jo yli seitsemän vuotta. Keskustelimme eläkkeelle jäämisen ongelmista, jopa peloistakin.
Omasta kokemuksestani taisin hiukan rennonpuoleisesti todeta, että - pelko pois - niin kauan kuin eläkkeellä pysyy jotakuinkin terveenä, on siis kopillaan...
Muistelimme hiukan murheellisina menneitä sen verran, että monet entiset opettajakollegat eivät ole päässeet nauttimaan lainkaan täysin ansaitsemistaan eläkepäivistä tai eläkkeelläoloaika on jäänyt aivan liian lyhyeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti