Jos olisin puolalainen, en esiintyisi kovin rehvakkaasti ja äkkiväärästi EU:n suuntaan, mikäli alla olevat faktat = tosiasiat otetaan objektiivisesti huomioon.
Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että Suomen BKT vuonna 2014 oli 205,2 miljardia euroa eli asukasta kohti noin 37 559 euroa. Me suomalaiset olemme niin sanottuja nettomaksajina EU:ssa ilmeisesti hamaan loppuun saakka...
________________________________________________________________________
sIVUN SISÄLTÖ
Itäisessä Keski-Euroopassa sijaitsevan Puolan rajanaapureita ovat lännessä Saksa, etelässä Tšekki ja Slovakia, idässä Ukraina ja Valko-Venäjä sekä pohjoisessa Liettua ja Venäjän erillisalue Kaliningrad. Puolalla on pitkä rantaviiva Itämerellä. Pohjois-Puolasta suurin osa on alavaa, kumpuilevaa maastoa. Etelässä Karpaattien vuoristo muodostaa vedenjakajan ja luonnollisen rajan Puolan ja Slovakian välille.
Puolan talouden tärkeimmät toimialat vuonna 2014 olivat tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemistoiminta (27,1 %), teollisuus (25,1 %) sekä julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut (14,3 %).
Puolan tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta ja Tšekki ja tuontimaat Saksa, Venäjä ja Kiina.
Pääkaupunki: Varsova
Pinta-ala: 312 679 km2
Väkiluku: 38 495 659 (2014)
Osuus EU:n väkiluvusta: 7,6 % (2014)
BKT: 413,134 miljardia EUR (2014)
Virallinen EU-kieli: puola
Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen tasavalta
Liittyi EU:n jäseneksi: 1.5.2004
Paikkoja Euroopan parlamentissa: 51
Rahayksikkö: Puolan zloty (PLN)
Schengen-jäsenyys: kyllä, Puola on kuulunut Schengen-alueen 21.12.2007 alkaen
EU:n neuvoston puheenjohtajuus: Puola on toiminut EU:n neuvoston puheenjohtajana kerran, vuonna 2011.
Itäisessä Keski-Euroopassa sijaitsevan Puolan rajanaapureita ovat lännessä Saksa, etelässä Tšekki ja Slovakia, idässä Ukraina ja Valko-Venäjä sekä pohjoisessa Liettua ja Venäjän erillisalue Kaliningrad. Puolalla on pitkä rantaviiva Itämerellä. Pohjois-Puolasta suurin osa on alavaa, kumpuilevaa maastoa. Etelässä Karpaattien vuoristo muodostaa vedenjakajan ja luonnollisen rajan Puolan ja Slovakian välille.
Puolan talouden tärkeimmät toimialat vuonna 2014 olivat tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemistoiminta (27,1 %), teollisuus (25,1 %) sekä julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut (14,3 %).
Puolan tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta ja Tšekki ja tuontimaat Saksa, Venäjä ja Kiina.
Pääkaupunki: Varsova
Pinta-ala: 312 679 km2
Väkiluku: 38 495 659 (2014)
Osuus EU:n väkiluvusta: 7,6 % (2014)
BKT: 413,134 miljardia EUR (2014)
Virallinen EU-kieli: puola
Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen tasavalta
Liittyi EU:n jäseneksi: 1.5.2004
Paikkoja Euroopan parlamentissa: 51
Rahayksikkö: Puolan zloty (PLN)
Schengen-jäsenyys: kyllä, Puola on kuulunut Schengen-alueen 21.12.2007 alkaen
EU:n neuvoston puheenjohtajuus: Puola on toiminut EU:n neuvoston puheenjohtajana kerran, vuonna 2011.
Lue lisää
- Vertailevaa tilastotietoa EU-maista
- Tilastotietoa Puolasta
- Puolan hallitus
- Vertailevaa tilastotietoa EU-maista
- Tilastotietoa Puolasta
- Puolan hallitus
Puola EU:ssa
Euroopan parlamentti
Puolalla on 51 edustajaa Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenet
Euroopan parlamentin Puolan-tiedotustoimisto
Puolalla on 51 edustajaa Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenet
Euroopan parlamentin Puolan-tiedotustoimisto
EU:n neuvosto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Puolan hallituksen edustajatosallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin.
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Puolan hallituksen edustajatosallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin.
EU:n neuvoston puheenjohtajuus
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin esimerkiksi komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajavaltiona.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Puolan puheenjohtajakaudet:
Heinäkuu–joulukuu 2011
Lisätietoa EU:n neuvoston nykyisestä puheenjohtajamaasta .
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin esimerkiksi komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajavaltiona.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Puolan puheenjohtajakaudet:
Heinäkuu–joulukuu 2011
Lisätietoa EU:n neuvoston nykyisestä puheenjohtajamaasta .
.Euroopan komissio
Η ορισθείσα από την Πολωνία επίτροπος στην Ευρωπαϊκή Επιτροπή είναι η Ελζμπιέτα Μπιενκόφσκα , στην οποία ανατέθηκε το χαρτοφυλάκιο της Εσωτερικής Αγοράς, της Βιομηχανίας, της Επιχειρηματικότητας και των ΜΜΕ.
Puolasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Elżbieta Bieńkowska , jonka vastuualueena on sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto.
Η ορισθείσα από την Πολωνία επίτροπος στην Ευρωπαϊκή Επιτροπή είναι η Ελζμπιέτα Μπιενκόφσκα , στην οποία ανατέθηκε το χαρτοφυλάκιο της Εσωτερικής Αγοράς, της Βιομηχανίας, της Επιχειρηματικότητας και των ΜΜΕ.
, στην οποία ανατέθηκε το χαρτοφυλάκιο της Εσωτερικής Αγοράς, της Βιομηχανίας, της Επιχειρηματικότητας και των ΜΜΕ.
Puolasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Elżbieta Bieńkowska , jonka vastuualueena on sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Puolalla on 23 edustajaa Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Puolalla on 23 edustajaa Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.Alueiden komitea
Puolalla on 21 edustajaa alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Puolalla on 21 edustajaa alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.Pysyvä EU-edustusto
Puola pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsakautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Puola pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsakautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarviot ja rahoitus
Kuinka paljon rahaa Puola antaa ja saa?
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti kykynsä mukaan. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa. EU:n talousarvion tarkoituksena ei ole vaurauden jakaminen uudelleen, vaan siinä keskitytään kokonaisvaltaisesti kaikkien eurooppalaisten tarpeisiin.
Puolan osuus EU-rahoituksesta vuonna 2013:
- EU-rahoitus Puolassa: 16,179 miljardia EUR
- EU-rahoitus suhteessa Puolan bruttokansantuloon: 4,36 %
- Puolan maksut EU:n talousarvioon: 3,831 miljardia EUR
- Puolan EU-maksujen osuus suhteessa maan bruttokansantuloon: 1,03 %
Lisätietoa EU:n talousarviosta, tuloista ja menoista:
- EU:n talousarvio – maakohtaista tietoa
- EU ja raha
- EU:n tulot ja menot
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti kykynsä mukaan. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa. EU:n talousarvion tarkoituksena ei ole vaurauden jakaminen uudelleen, vaan siinä keskitytään kokonaisvaltaisesti kaikkien eurooppalaisten tarpeisiin.
Puolan osuus EU-rahoituksesta vuonna 2013:
- EU-rahoitus Puolassa: 16,179 miljardia EUR
- EU-rahoitus suhteessa Puolan bruttokansantuloon: 4,36 %
- Puolan maksut EU:n talousarvioon: 3,831 miljardia EUR
- Puolan EU-maksujen osuus suhteessa maan bruttokansantuloon: 1,03 %
Lisätietoa EU:n talousarviosta, tuloista ja menoista:
- EU:n talousarvio – maakohtaista tietoa
- EU ja raha
- EU:n tulot ja menot
EU:n rahoittamat hankkeet Puolassa
Puolan EU:n talousarvioon maksamilla varoilla rahoitetaan hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta jäsenmaissa (myös Puolassa).
Puolan EU:n talousarvioon maksamilla varoilla rahoitetaan hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta jäsenmaissa (myös Puolassa).
Käytännön tietoa
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Äärioikeisto Puolassa: ”EU macht frei”
KACPER PEMPEL / REUTERS
Haluatko lukea koko artikkelin? Hanki rajaton lukuoikeus:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti