tiistai 24. marraskuuta 2015

Turkki/Syyria tänään: Se oli sitten ensimmäinen, alasammuttu hävittäjä...

Kirjoitin aikaisemmin, että niin kauan ei ole hätäpäivää, kun taivaalta tipahtelee - alasammuttunakin - miehittämättömiä lennokkeja mutta...

Toistan jälleen kerran, ei tarvitse olla kummoinen ennustaja todetessaan, että on aivan varma, että yhteentörmäyksiä aikaa myötä tapahtuu.

Miksi?

Siksi, että Syyrian alue, missä operoidaan on pieni, siellä on aivan liian monta toimijaa taivaalla, median mukaan kolmetoista ja tekniikka = asejärjestelmät ovat monimutkaisia ja haavoittuvia. Puhumattakaan inhimillisestä tekijästä...

Helsingin Sanomissa oli muutama viikko sitten erinomainen artikkeli, jossa kuvasymbolein esitettiin Syyrian murheellinen ja erittäin sekava tilanne: Kuka tukee ketäkin ja kuka taistelee ketäkin vastaan.

Minulla on vahva tunne ja epäilys, että millään taholla ei ole puhtaat jauhot pussissa, vaan 

Syyrian ja Irakinkin tilannetta pidetään eräänlaisena koetaistelukenttänä, jossa saadaan tuhotuksi - terrorimetsästyksen varjolla - vanhaa/vanhentunutta sotakalustoa ja saadaan tilaa entistä tehokkaammille tappovälineille. 

Maailman asekauppiaille on syntynyt unelmatilanne...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat 

Venäjä kiistää koneensa olleen Turkin ilmatilassa – Koneen alasampuminen voi johtaa yhä huonompiin suhteisiin Venäjän ja Naton välillä

Venäjä ei myönnä alasammutun koneensa loukanneen Turkin ilmatilaa. Käytännössä tämä tilanne voi johtaa yhä syvempään kiistaan Naton ja Venäjän välillä. Turkin ja Venäjän energiayhteistyö menee sekin jäihin.

Oli vain ajan kysymys, milloin Turkki ampuisi alas venäläisen lentokoneen. Sen jälkeen, kun Venäjä syyskuun viimeisenä päivänä aloitti lentopommitukset Syyriassa, Turkki on useita kertoja ilmoittanut, että Venäjä on loukannut Turkin ilmatilaa. Venäjä on sanonut, että mikäli loukkauksia on ollut, ne ovat tapahtuneet vahingossa.
Venäjä sanoi ensiksi, ettei tiistaina alasammuttu SU-24 pommikone suinkaan ollut Turkin ilmatilassa, vaan todistettavasti Syyrian puolella. Myöhemmin lausunto pehmeni vähän, kun Kremlin tiedottaja sanoi, että ei voi vetää johtopäätöksiä ennen kuin asia on perusteellisesti selvitetty.
Kiistaa ei vähennä se, että käytännössä tämä oli ensimmäinen kerta Syyrian sodassa, jolloin Nato-maan sotilaat ovat ampuneet venäläistä kohdetta.

Ilmatilanloukkauksia on ollut aikaisemmin

Turkki varoitti jo lokakuun alussa Venäjää ja heilutti samalla Nato-korttia sanomalla, että ilmatilaloukkaukset ovat hyökkäys koko sotilasliittoa vastaan.
– Emme voi hyväksyä tällaista, eivätkä Venäjän selitykset ilmatilan loukkauksista ole uskottavia, sanoi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan silloin.

Parantuviin suhteisiin on nyt tullut syvä särö

Kauppa Turkin ja Venäjän välillä on viime aikoina kukoistanut ja sen takia maiden aikaisemmin hyvinkin jähmeät välit ovat parantuneet. Toinen asia, joka äskettäin antoi vaikutelman, että maiden välit ovat kunnossa, oli uuden suuren moskeijan vihkiminen käyttöön Moskovassa. Turkin presidentti oli paikalla avajaisissa ja kehui Venäjän suvaitsevaisuutta ja hyvää työtä eri kulttuurien yhteensovittamisessa. Tähän lähentymiseen on nyt tullut äkkijarrutus.
Turkki ei ole mielissään Venäjän osallistumisesta sotaan Syyrian presidentin al-Assadin puolella. Venäjän johto on puolestaan usein puhunut Turkin vähäisestä kiinnostuksesta taistella terrorijärjestö Isisiä vastaan. Venäjän mukaan Turkki haluaa vain kukistaa oman kurdivähemmistönsä Syyrian sodan varjolla.

Keski-Aasia kiinnostaa kumpaakin maata

Maiden välejä hiertää toinenkin maantieteellinen alue, nimittäin Keski-Aasia. Turkki on tehnyt hyvin paljon saadakseen Keski-Aasian maita omaan etupiiriinsä. Näitä toimia ovat muun muassa humanitaarinen apu, kauppasuhteiden tiivistäminen ja opiskelijavaihto. Turkin etuna useassa Keski-Aasian maassa ja Azerbaidžanissa on sekin, että nämä kuuluvat samaan kieliryhmään ja enemmistö väestöstä on muslimeja.

Energiayhteistyö saattaa kaatua

Venäjällä ja Turkilla on pitkälle meneviä suunnitelmia energia-alan yhteistyöstä. Kysymyksessä ovat sekä Turkish Stream -kaasuputken rakentaminen maiden välille ja Akkuyun ydinvoimala, jonka Venäjä rakentaisi Turkkiin. Kumpikin projekti on nyt siirretty eteenpäin ja niiden kohtalo voi olla vaakakupissa, kun maiden väliset suhteet ovat yhä viileneviä Syyrian sodasta johtuen.

Venäjällä on oma terroristi-määrittelynsä

Venäjän linja Syyrian sodan suhteen on poikennut Nato-maiden linjasta koko sodan ajan. Venäjä ei halua, että ulkomaat kaatavat presidentti Bashar al-Assadin vaan se haluaa taistella terroristeja vastaan Assasin rinnalla. Venäjä määrittelee terroristeiksi myös ne syyrialaiset oppositioryhmittymät, jotka taistelevat Assadia vastaan.
Pariisin terrori-iskujen jälkeen Venäjä on useaan kertaan sanonut, että viimeistään nyt on aika yhdistää kaikki voimat taistelussa terrorismia vastaan. Voi olettaa, että tätä tavoitetta Venäjä ei ainakaan voi saavuttaa reagoimalla voimakkaasti pommikoneensa alasampumiseen.

Ulkoministeri Lavrov on menossa Turkiin

Venäjä ei yleensä myönnä olevansa väärässä, joten voi olettaa, ettei maa myönnä lentokoneensa olleen Turkin ilmatilassa. Tällöin Venäjä ei voi myöskään hyväksyä Turkin ratkaisua ampua kone alas.
Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin oli määrä matkustaa Turkkiin keskiviikkona 25. marraskuuta. Tällä matkalla voi, jos se toteutuu, olla keskeinen merkitys siihen, jatkuuko suhteiden huononeminen niin Venäjän ja Turkin kuin Venäjän ja Naton välillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti