Alla olevassa artikkelissa todetaan: On puhuttu, että EK on keskitettyjen palkkaratkaisujen suhteen kuin alkoholisti, joka aina lopulta tarttuu pulloon.Nyt EK kieltää itseltään tupo-pullon kirjaamalla sääntöihinsä, ettei enää saa ottaa. Saa nähdä, miten tämä keino tepsii. Säännöt tulevat voimaan loppukeväästä.
Tässä alkaa muodostua yhä voimakkaamin myös sellainen näkemys, että jonkin aikaa suunnitteilla ollut uusi mahdollinen palkansaajien keskusjärjestö on turha, varsinkin, kun siinä ei ole mukana Akava...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
HS-ANALYYSI
Historiallinen päätös – työnantajat hautaavat tupon 40-vuotisen perinteen
MIKKO STIG / LEHTIKUVA
Elinkeinoelämän keskusliitto EK teki keskiviikkona historiallisen päätöksen, kun se ilmoitti muuttavansa sääntöjään niin, ettei se voi enää solmia palkansaajien kanssa keskitettyjä palkkaratkaisuja. Jos näin käy, se on tupo-Suomen loppu.
Suomen työelämän säännöistä, palkoista ja sosiaalituista on yli 40 vuotta pitkälti päätetty keskitetyillä palkkaratkaisuilla.
Niissä työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöt päättävät ensin päälinjat, jotka on sen jälkeen liittojen välisissä neuvotteluissa ujutettu työehtosopimuksiin.
Jättisopimuksia on tehty vuoden 1969 Keijo Liinamaan sopimuksen jälkeen parisenkymmentä.
Vuosia niitä kutsuttiin tupoiksi eli tulopoliittisiksi kokonaisratkaisuiksi, joissa yritettiin hoitaa palkat niin, ettei kilpailukyky häiriintynyt. Samaan syssyyn hallitus osallistui veronalennuksilla ja lainmuutoksilla sopimukseen.
Tupoissa on päätetty palkkojen lisäksi muun muassa lapsilisistä, äitiyslomista, asumistuista, lomista, työttömyysturvasta, veroista, koulutuskorvauksista, vuorotteluvapaasta, ammattiliittojen jäsenmaksujen verovapaudesta ja vuokrasäännöstelystä.
Keskitetyt palkkaratkaisut toimivat hyvin aikana, jolloin kilpailukykyä hoidettiin devalvoimalla eli markan arvoa laskemalla.
Työnantajat ovat jo pitkään halunneet päästä tupoista eroon. Ne ovat halunneet siirtyä kohti paikallista sopimista ja liittokohtaisia sopimuksia.
Näin siksi, että eri alat ovat erilaisia eikä sama sopimus sovi kaikille. Tupoilla on tapana jäykistää liittokohtaisia sopimuksia. Kun palkoista on sovittu keskitetysti, oikeastaan mikään muu ei ole liittojen välisissä työehtosopimuksissa liikkunut. Osittain juuri keskitettyjen takia Suomessa on hyvin vähän paikallista sopimista.
Työnantajaleiri on päättänyt ennenkin, ettei se enää päätä keskitetysti palkoista.
Työnantajaleirissä jopa tupo-sana on ollut pitkään pannassa, mutta aina uudelleen EK on lopulta löytänyt itsensä allekirjoittamasta keskitettyjä kokonaisratkaisuja. Niillä on ollut viime aikoina kummallisia nimiä kuten raamisopimus ja nyt voimassa oleva työllisyys- ja kasvusopimus eli tyka, jolla määriteltiin lähes kaikkien suomalaisten palkansaajien palkankorotukset.
EK on lopulta päätynyt keskusjärjestöneuvotteluihin, koska se on helppo tapa hoitaa maan kilpailukykyä ja taata matalat palkankorotukset sekä saada keskitetysti varsin kattava työrauha. Liittojen väliset neuvottelut ovat lakkoherkimpiä.
Vuonna 2008 EK vaati liittokierrosta ja sen seurauksena palkat nousivat niin, että nyt Suomi yrittää kaikin keinoin saada silloin menetettyä kilpailukykyään takaisin.
Sitä paitsi etenkin suurin palkansaajien keskusjärjestö SAK on ollut nerokas saamaan työnantajat tupo-häkkiin. Näin tapahtui viimeksi tänä syksynä. Parhaillaan keskusjärjestöt neuvottelevat kriisisopimuksen ja työmarkkinasopimuksen (myös yhteiskuntasopimus) nimellä kulkevasta keskitetystä palkkaratkaisusta. Sen osana neuvotellaan vuodesta 2018 lähtien mahdollisesti voimaan tulevasta palkkamallista, jossa palkkakaton määrittelee vientiyritysten palkanmaksuvara. Näin Ruotsissa on toimittu 20 vuotta.
Juuri tämä neuvottelun alla oleva ”Suomen malli” korvaa jatkossa keskitetyt palkkaratkaisut. Siinä liitot sopivat ja keskusjärjestöt koordinoivat palkkakattoa, mutta lopulta työehtoneuvottelut käydään liittojen välillä.
On puhuttu, että EK on keskitettyjen palkkaratkaisujen suhteen kuin alkoholisti, joka aina lopulta tarttuu pulloon.
Nyt EK kieltää itseltään tupo-pullon kirjaamalla sääntöihinsä, ettei enää saa ottaa. Saa nähdä, miten tämä keino tepsii. Säännöt tulevat voimaan loppukeväästä.
Edellisen kerran Helsingin Sanomat uutisoi EK tappaneen tupon keväällä 2008. Nyt uutinen näyttää varmemmalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti