perjantai 6. marraskuuta 2015

Tulee aika, jolloin perseet tervataan, jos ...


Kotimaa  | 

Professori hallituskriisistä: Kurssi joko kääntyy tänään tai Suomi syöksyy kaaoksen reunalle

Suomi syöksyy tänään joko syvemmälle kaaokseen tai saa kurssin käännettyä ja lähtee hiljalleen uuteen nousuun, sanoo organisaatioviestinnän emeritusprofessori Leif Åberg. Niin sanotun Rowleyn ja Roevensin muutosmallin mukaan Suomi on tänään kaiken muuttavan kaaoksen reunalla.

Helsingin yliopiston viestinnän professori Leif Åberg
Helsingin yliopiston viestinnän professori Leif Åberg Kuva: Yle
Vuonna 1996 esitelty Rowleyn ja Roevensin muutosmalli ei osaa ennustaa Suomen kohtaloa, mutta tietää kuitenkin yllättävän paljon.
Mallin mukaan Suomessa ovat täyttyneet tunnusmerkit eli itsekkyys ja näköalattomuus. Niin sanottu paha järjestys jatkunut niin pitkään, että Suomi on valunut hiljalleen kohti kaaosta.
– Tuo näköalattomuus on tärkeä asia. Minua huolestuttaa, että nykyisellä hallituksella ei ole oikein selvää visiota, mihin Suomi on menossa. Toiminta on rakennettu hyvin pitkälle tällä hetkellä päällä olevien ongelmien ratkaisemiseen. Katseen nostaminen voisi olla ratkaisu, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Åberg sanoo.
Kaaoksen reuna on paha paikka, mutta siinä on hyvät puolensa. Kaaoksen reunalla vallalla on epäjärjestys, josta järjestäytyminen alkaa.
– Organisaatio on luovimmillaan kaaoksen reunalla, koska on pakko tehdä jotain.
Kun reuna on saavutettu, Suomi siirtyy mallin mukaan jälleen niin sanottuun hyvään kaaokseen, jossa henkinen kasvu ja positiivinen jännite luovat uutta uskoa tulevaisuuteen.

Sote-sopu käynnistäisi uuden nousun

Åberg on käyttänyt Rowleyn ja Roevensin muutosmallia sen alusta saakka. Se on osoittanut toimivuutensa.
Kaaoksen reunalla on käynyt Irlanti. Yrityksistä Masa-Yardsin nousu tuhkasta sekä uusi Nokia ovat konkreettisia esimerkkejä, miten mallia seuraamalla voi saada arvokasta tietoa, jos vain osaa sitä tulkita.
– Olemme vielä matkalla kaaoksen reunalle. Jos sellainen soteratkaisu syntyy, johon kaikki pystyvät sitoutumaan,  se oli olisi selkeästi eri suuntaan menoa. Jos sopua ei synny, niin kimurantti tilanne voi mennä kohti suurempaa epäjärjestystä, Åberg sanoo.
Muutosmallissa on tiettyjä merkkejä eli viestintäkielellä markkereita, joista näkyy, onko Suomi menossa huonompaan vain parempaan suuntaan. 
– Hallituksen päätös on tällainen selkeä markkeri. Jos ratkaisu löytyy se luo luottamusta ja voi luoda jotain muuta.
Rowleyn ja Roevensin muutosmallin mukainen hyvä järjestys on jossakin kaukana edessä, mutta tulossa kuitenkin. Viimeksi Suomi oli hyvän järjestyksen tilassa vuonna 2007.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti