lauantai 23. heinäkuuta 2016

Työntäyteinen päivä Selkäsaaressa tänään vaikka ajattelimme olla vaan...

Olimme Selkäsaaressa tänään lauantaina. Ilma oli mitä parhain ja ajattelimme olla vaan. Mutta miten siinä sitten kävikään...

Korppi toivotti meidät tervetulleiksi ja asetuimme aurinkoiselle terassille. Pientä purtavaa ja lasi punaviintä, nyt on kesä! Oli todella rentouttavaa istuskella saaren hiljaisuudessa. Toki näköetäisyydeltä kuului ohi kulkevien - erilaisten vesikulkuneuvojen - ääniä silloin tällöin, mutta ne eivät millään tavalla ole häiriöksi...

Katseeni alkoi rauhattomasti liukua tontin rajalla ja ulkopuolellakin oleviin kiviin. Sellaisiin kiviin, jotka kohtuudella on kaivettavissa ylös ja siirrettävissä käsivoimin > pinnalle rakennusten kupeeseen. 
Niinkuin aikaisemmin kirjoitin, kiviä tontilla riittää, sillä onhan se kivirakan, oikeastaan Pirunpellon jatke.

Niinhän siinä kävi, että kohta olin kivihommissa. Työvälineinä minulla oli lapio, rautakanki, kaksi kolmen metrin lankkua ja kaksi apulankkua ja vesikärryt. Luonnollisesti vaimoni oli lastaus- ja osittain siirtovaiheessakin erittäin hyvänä apuna.

Tosin hän kävi kiviä ylös kaivaessani poimimassa metsämansikoita. Edelleen - kyllä niissä on hyvä maku ja tuoksu. Ensi kertaa löytyi kotiin tuotavaksi.

Oli mukava lauantaipäivä. Tosin taas hiukan liian työntäyteinen. Yhteensä 12 kiveä oli käsittelyssämme. Viisi isoa kiveä jäi siirtämättä, montusta ne ovat jo pois. Saattaa olla, että tarvitsemme lisävoimaa paikalle, sillä em. kivet ovat meidän voimille turhan suuria.

Todettakoon, että osa niistä on Kemin kaupungin Luoteislaiturinpolun alkupäässä (pohjoispäässä) tonttimme kohdalla. Meillä on vuosikausia ollut suusanallinen lupa = sopimus Kemin kaupungin metsävastaavalta, että saamme kaataa vioittuneita puita kyseiseltä polulta. Olemme siis olleet Kemin kaupungilla "töissä korvauksetta" - toki polttopuuta siinä on jonkin verran syntynyt. 
Omalta tontilta on kaadettu etelän puolelta isoja kuusia pois varjostamasta. Jospa jossakin vaiheessa asennetaan aurinkopaneeleita katolle. Niistä on jo alustavasti keskusteltu...
  
Niin - kiviä on hyvä ottaa pois polulta. Kukaties tulevaisuudessa sillä on enemmänkin käyttöä. Suunnitellaanhan Selkäsaaresta seikkailujen saarta. Edellä mainittuihin suunnitelmiin saaren pohjoispäätyyn on syytä ruopata asiallinen väylä ja tehdä kunnon laituri.

Ensi viikon alkupuolella on syytä käydä vielä hiukan kivihommissa. Tässä tuntee olevansa yhdensortin "kivenpyörittäjä"...

Jatkoa edelliseen tänään sunnuntaina 24.07.2016:

Niinhän siinä kävi, että päätimme lähteä jatkamaan eilisiä "saaritöitä" > kivenpyöritystä ja marjastusta.
Yritimme aamulla saada kiinni tuntemaamme nuortamiestä, voimanpesää kivihommiin, mutta nuorten aikataulut ovat hiukan toisenlaiset kuin meidän. Iltapäivällä hän toki otti yhteyttä.

Saareen tultuamme keitimme vielä aamukahvit ja otimme pikku purtavaa. Vaimoni lähti metsämansikoita poimimaan ja minä aloin pyöritellä kiviä. Hyvin ja vaivattomasti se loppujen lopuksi sujuikin, kun otin käyttöön erilaisia keinovalikoimia. Toisaalta osa kivistä oli erittäin "hyvänmallisia" pyöriteltäviksi > rautakanki ja lapio olivat pääasiassa tällä kerralla työvälineeni. Niin ja vetoliina...

Tosin kaksi kiveä jäi vielä paikoilleen. Toisen kanssa olisin ehkä selvinnyt mutta toinen on aivan liian suuri yhden ihmisen siirrettäväksi.
Kävi mielessä, että rannassa on rantakoivuun "ankkuroitu" venevinssi, jolla kiviäkin voisi siirrellä.
Onneksi tuo edellä mainittu iso kivi on viimeinen kivi siirreltäväksi, että eiköhän se siitä...


Niin - vaimoni keräsi ihan mukavan metsämansikka-annoksen kotiin tuotavaksi.
_______________________________________________________________________

Niin edelliseen vielä sen verran, että...

Joku TV Nelosen Huvila&Huussi tyyppinen porukka pistäisi koko tontin aivan uuteen uskoon pienkoneilla, rautakauppatavaralla ja auki rullattavilla kasvunurmilla, jne. alta aikayksikön, mutta sehän ei olisi enää sama asia eli meidän oma juttumme. 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti