Katiskat "tyhjää täynnä"! Kerta se on ensimmäinenkin...

Ajelin yksin puolenpäivän aikaan Hahtisaaresta Lehminikiven karikon kupeeseen toissapäivänä viemiäni katiskoita kokemaan.
Meri oli lähes tyyni, joten ajelin Kojukallion ohi menevää väylää vene mukavassa liu´ussa.

Ensimmäinen katiska ylös, mitä ihmettä ei kalan kalaa. Toinen katiska ylös, sama juttu!

Ensimmäistä kertaa yli kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtui se tosiasia, että kummassakaan katiskassa ei ollut yhtään kalaa. 

Olen taannoin epäillyt, että katiskoita käydään luvatta kokemassa. En kuitenkaan halua tässä tapauksessa edes asiaa vakavasti ajatella.

Toin katiskat pois vedestä rannalle kuivumaan. Kuhan ne kuivuvat, harjaan ne kunnolla puhtaiksi. Mahdollisesti vien ne vielä veteen.

Kävin mökillä ja kiinnitin uuden sahanterän paikoilleen. Kokeilin sitä. Kyllä sillä jonkin aikaa sahailee.
Katselin terassilta, kun väylällä liikkui isoja. valkoisia ökyveneitä edestakaisin. Saattoi olla jonkinlainen harjoitusrupeama menossa. Veneitä oli kaiken kaikkiaan kolme...
.
En osannut olla taaskaan yksin mökillä pitkään. Kävi mielessä, mahtaako tulistelupaikan vierestä, ruohikon peittämästä, kivikkoisesta maasta löytyä matoja. Ensimmäinen lapionpisto osoitti, että löytyy, tosin aika hakemisessa ne olivat.
Otin vain viisi matoa ja rannasta ajelin Kojukallion eteläpuolelle ulkopuolelle väylän - ahvenruohon tuntumaan.

Jälleen tutut kuviot > kaksi jigionkea ja uusi pilkki pyytämään. Heti kohta sain kaksi ihan hyvänkokoista ahventa, mutta sitten alkoi tutut kuviot myös pinnan alla > särjet ja/tai pienet ahvenet söivät vähäisiä matojani.

Kiihkeimmällä onkihetkellä vaimoni soitti Helsingistä Rautatieasemalta. Hän kertoi ostaneensa liput junaan, joka on illalla kymmenen jälkeen Kemissä. Hyvä juttu, vaikka todennäköisesti menetin siinä rytäkässä pari kalaa - mene ja tiedä...

Madot loppuivat ja onkiminen oli sitten siinä! Kaadoin saamani kaksi ahventa ämpäristä takaisin mereen. Päivä hyvä työ tuli siten kuitatuksi.

Rantaan saattoi ihan hyvällä mielellä ajella. Merivartioston iso alus tuli vastaan. Se on hieno alus hitaassakin liikkeessä puhumattakaan, kun se ajaa väylällä aika haipakkaa...

Kirjoitin edellisessä "kalajutussani":
Haluatko lähteä katiskoita kokemaan? Lupaan puolet mahdollisesta saaliista. Jos asia kiinnostaa, ilmoita siitä minulle - kiitos.

Onneksi kukaan ei ollut kiinnostunut asiasta. Onneksi kirjoitin - mahdollisesta saaliista.

Täytyy muistuttaa, että on sitä joskus tullut kalaa katiskoillakin. Kutuaikaan niin paljon, että hyvä että sai katiskan nostetuksi veneeseen. Rehellisyyden nimissä pääasiassa pientä ahventa, jotka kaadettiin saman tie mereen kasvamaan...