Yrittänyttä ei laiteta sano...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Hallitus kaavailee yrityksille mittavaa veroalea – keskustan ajaman suunnitelman toivotaan vauhdittavan investointeja
Keskusta ajaa budjettiriihessä yritysten verohelpotusta innokkaasti. Kokoomus jarruttaa.
HEIDI PIIROINEN / HS
HALLITUS suunnittelee mittavia helpotuksia yrityksille. Yritysverotuksessa saatetaan ehkä ottaa uudestaan käyttöön niin sanottu investointivaraus.
Muutoksella haluttaisiin edistää yritysten investointeja, joiden toivotaan puolestaan nopeuttavan talouskasvua ja parantavan työllisyyttä. Pääministeri Juha Sipilän(kesk) hallitus päättää asiasta elokuun lopussa budjettiriihessä.
Keskusta ajaa voimakkaasti investointivarauksen käyttöönottoa. Puolue haluaisi, että uudistus toteutuisi jo vuodenvaihteessa.
Kokoomus suhtautuu asiaan varovaisemmin. Kokoomukselle yritysten verotuksen keventäminen sopii, mutta se haluaisi lykätä asiaa ensi kevään kehysriiheen ja tarkastella yritysverotuksen uudistamista laajemmin. Sillä on karvaita kokemuksia Jyrki Kataisen hallituksen ajoilta, jolloin yritysverotukseen tehtiin pieniä muutoksia, jotka sittemmin peruttiin.
Perussuomalaisille investointivarauksen käyttöönotto todennäköisesti käy.
INVESTOINTIVARAUS tarkoittaa sitä, että yritys voisi tehdä verotettavasta voitostaan varauksen, josta se ei maksa veroa.
Jos yritys käyttää varauksen tietyn ajan kuluessa investointiin, sen ei tarvitse maksaa varaukseen liittyvää yhteisöveroa edes jälkeenpäin.
Jos investointia ei tehdä aikarajan kuluessa, varaus purkautuu ja yritys maksaa siitä veron.
Investointivaraus on käytössä Ruotsissa. Siellä varauksen suuruus on enintään 25 prosenttia voitosta, ja se pitää tulouttaa kuudessa vuodessa. Samaa mallia on suunniteltu Suomeenkin.
Käytännössä investointivaraus tarkoittaa yritykselle yhteisöveron osittaista lykkäämistä. Varauksen avulla yritys saa valtiolta ”veroluottoa”.
Veroluotolla yritys voi rahoittaa investointeja tavallisen lainan sijasta. Ruotsin mallissa yritys maksaa veroluotosta pientä korkoa.
Yhteisövero tuotti viime vuonna 4,4 miljardia euroa. Investointivarauksen käyttöönotto voisi leikata ensimmäisinä vuosina yhteisöveron tuottoa jopa neljänneksellä. Ajan mittaan vaikutus kuitenkin tasaantuisi.
Jos hallituksen ideoima investointivaraus toteutuisi, se nopeuttaisi ainakin Lankapaja-yrityksen kasvua, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Mikael Heikfolk.
Lankapaja valmistaa pellistä ja metallista esimerkiksi huonekalujen ja kylmäkoneiden osia, rullakoita eli pyörällisiä tavaralavoja, sähköisten näyttötaulujen runkoja ja frisbeegolfissa käytettäviä maalikoreja.
Yhtiön liiketoiminta perustuu sille, että se toimittaa asiakkaiden tarpeiden mukaan räätälöidyt tuotteet ja ratkaisut nopeasti.
Pysyäkseen houkuttelevana asiakkaidensa silmissä yhtiön pitää jatkuvasti investoida uuteen tekniikkaan, Heikfolk sanoo.
Heikfolk esittelee esimerkkinä investoinnista vajaa miljoona euroa maksavaa metalliputkien sahausautomaattia Lankapajan tehtaalla Nummelassa. Kun Lankapaja sahaa käyttämänsä putket itse, aikaa säästyy ja tuotanto nopeutuu.
”Sen huomaa, kuinka asiakkaille tulee rauhallinen mieli, kun he täällä käydessään näkevät, että me olemme tehneet investointeja, jotka tukevat heidän liiketoimintaansa ja kasvua”, Heikfolk sanoo.
LANKAPAJAN liikevaihto oli viime vuonna 23,8 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 1,1 miljoonaa euroa. Yhtiön tavoitteena on kasvaa kannattavasti siten, että se yltää 40 miljoonan euron liikevaihtoon vuonna 2020.
Kasvun seurauksena myös yhtiön nykyinen 250 hengen työntekijämäärä kasvaisi.
Mahdollinen investointivaraus ei suoranaisesti ohjaisi Lankapajan jo vireillä olevia kasvusuunnitelmia, sanoo talouspäällikkö Niclas Gayer.
”Mutta jos meillä olisi mahdollisuus varata rahaa investointeihin verotuksen ohitse, niin kyllä se nopeuttaisi investointien tahtia”, Gayer sanoo.
INVESTOINTIVARAUKSEN käyttöönotto olisi siinä mielessä yllättävää, että siitä ei ole sovittu hallitusohjelmassa. Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että asiaa selvitetään.
Hallitus onkin tilannut Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta (Vatt) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta laajat selvitykset yritys- ja pääomaverotuksen uudistamisesta. Selvitykset valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä.
Kokoomus haluaisi odottaa selvitysten valmistumista ennen uusia verolinjauksia.
Vattin tekemä osaselvitys yritysverotuksen vaikutuksista rahoitus- ja investointikannusteisiin on kuitenkin jo valmis ja julkistetaan alkusyksystä. Siinä analysoidaan investointivarauksen vaikutuksia. Vattin laskelman mukaan Ruotsin mallin mukainen investointivaraus alentaisi yritysten veroastetta 0,4–1,3 prosenttiyksiköllä.
Keskustalaisista investointivarauksen puolesta ovat rummuttaneet pääministeri Sipilä, Olli Rehn ja Matti Vanhanen. He ovat korostaneet investointivarauksen vipuvaikutusta. Varauksen sisältämä raha on yritykselle omaa pääomaa, jonka avulla se voi saada investointiin moninkertaisen määrän velkarahaa.
Vattin raportissa huomautetaan, että nykyisen alhaisen korkotason aikana investointivarauksen kannustevaikutus voi kuitenkin jäädä pieneksi. Vastaava vaikutus saataisiin aikaiseksi alentamalla yhteisöverokantaa 0,5– 1,5 prosenttiyksiköllä.
Suomessa oli aikanaan käytössä investointivaraus. Siitä luovuttiin vuonna 1992.
Hallitus päättää riihessä työllisyys- ja kasvupaketistaan
ELOKUUN lopun budjettiriihessä hallitus sopii ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksestä. Riihessä tarkastellaan myös kilpailukykysopimuksen kattavuutta. Nyt sopimuksessa on mukana 87 prosenttia työntekijöistä, joten hallitus keventää ansiotulojen verotusta 415 miljoonalla eurolla. Jos kattavuus nytkähtää yli 90 prosentin, kevennys kasvaa 515 miljoonaan.
SUURIN kiinnostus kohdistuu silti hallituksen työllisyys- ja kasvupakettiin. Hallitus lupasi ohjelmassaan luoda tällä vaalikaudella 110 000 uutta työpaikkaa ja nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin. Tavoitteesta ollaan hyvin kaukana, joten hallituksen pitäisi pystyä riihessä tekemään isoja päätöksiä.
Päävastuu työllisyyspaketista on työministeri Jari Lindströmillä. Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt kaikista ministeriöistä ehdotuksia työllisyystilanteen kohentamiseksi. Sen lisäksi valtiovarainministeriö on kerännyt oman listansa. Karkeasti keinot voi jakaa kolmeen ryhmään: työn tarjonta, työn kysyntä ja kannustinloukut.
HALLITUS pohtinee muun muassa asuntokaupan varainsiirtoveron keventämistä tai jopa poistamista, sillä sen uskotaan helpottavan työvoiman liikkuvuutta. Luoville aloille on mietitty erinäisiä verokannustimia. Esimerkiksi Suomessa kuvaaville ulkomaisille elokuvantekijöille voitaisiin antaa verohelpotuksia. Kannustinloukkujen lieventämiseksi esimerkiksi asumistukeen ja muihin sosiaalitukiin saatetaan tehdä muutoksia. Isoja leikkauksia niihin ei kuitenkaan ole tiedossa.
Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ei ole tiedossa lisäheikennyksiä. Asuntorakentamiseen annettaneen lisää rahaa. Isompaan elvytykseen hallituksella ei ole aikomusta ryhtyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti