Hidastetöyssy vai uskottava pelote? Nato lähettämässä maajoukkoja Baltiaan
Määrällisesti Nato-joukot eivät juuri heilauta sotilaallista tasapainoa Itämeren alueella. Sotilasliitto itsekin myöntää, että kyse on ennen kaikkea poliittisesta tuen osoituksesta.
Sotilasliitto Nato aikoo sinetöidä viikonvaihteessa huippukokouksessaan Varsovassa päätöksen lähettää pataljoonan verran sotilaita kolmeen Baltian maahan ja Puolaan. Pataljoonassa on noin tuhat sotilasta.
– Naton tarkoitus ei ole luoda sotilaallista estettä torjumaan Venäjän laajamittaista hyökkäystä, koska hyökkäystä ei ole näköpiirissä, eivätkä tiedustelutiedot sellaista ennakoi, sanoi Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraali Petr Pavel kesäkuun lopulla uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Hänen mukaansa pataljoonien tehtävä on toimia ennemminkin poliittisena kuin sotilaallisena pelotteena. Isompia joukko-osastoja ei hänen mukaansa tarvita.
Viron pataljoonaa johtaa Iso-Britannia, Latvian pataljoonaa Kanada ja Liettuan pataljoonaa Saksa. Koko pataljoona ei kuitenkaan tule välttämättä samasta maasta, vaan esimerkiksi Viron tapauksessa yksi pataljoonan kolmesta komppaniasta tulee mahdollisesti Tanskasta. Puolan joukot tulevat Yhdysvalloista.
Baltian maat ovat pitkään toivoneet pysyviä Nato-joukkoja tuekseen.
– Joukkojen määrä on varsin vähäinen verrattuna 30 divisioonaan sotilaita Venäjän läntisessä sotilaspiirissä, Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves sanoi Ylen haastattelussa tiistaina.
– Toisaalta päätös osoittaa, että Nato on tosissaan ja puolustaa koko Naton aluetta, Ilves sanoi.
Venäjällä on vahva sotilaallinen läsnäolo Baltian maiden naapurustossa Pietarin ympärillä ja Kaliningradissa. Niihin nähden Nato-joukkojen roolia on kuvattu ansalangaksi tai hidastetöyssyksi, joka antaisi konfliktitilanteessa liittoumalle aikaa tuoda paikalle lisää sotilaita.
Nato-maiden ilmavoimat ovat partioineet Baltian ilmatilaa siitä saakka kun maat liittyivät Natoon 2004. Maavoimien tulo ei vaikuta ilmatilan partiointiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti