Alla olevassa artikkelissa todetaan: Suomalaisissa elää yhä vahvan johtajan kaipuu. Presidenttien kansansuosio ei kuitenkaan johdu vain siitä. Vahvalle johtajalle on ollut viime vuosina sekä tarvetta että tilaa. Ne Niinistö on erittäin mieluusti täyttänyt.
Olen ties kuinka monta kertaa julkisestikin kirjoittanut, että presidentti Urho Kekkosen jälkeen meillä ei ole ollut kunnon presidenttejä paitsi nyt. Nyt näyttää siltä, että Sauli Niinistöstä on kehkeytymässä kunnon presidentti, joka erittäin suurella todennäköisyydellä ilmoittautuu ehdolle ja tulee valituksi toiselle kaudelle.
Siitä ei ole kahta sanaa.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Sauli Niinistön otteista voi lukea, että hän haluaa jatkokaudelle
Presidentti Niinistö on luvannut kertoa ensi vuoden alussa, asettuuko ehdolle vuoden 2018 vaaleissa. Hän voi olla varma, että tulee valituksi, kirjoittaa Yrjö Rautio kolumnissaan.
SAULI NIINISTÖ tulee valituksi uudelleen tasavallan presidentiksi, jos hän asettuu ehdolle vuoden 2018 vaaleissa. Vaali saattaa silloin ratketa ensimmäistä kertaa jo ensimmäisellä kierroksella.
HS-gallupin (3.7.) mukaan Niinistön suosio on vahva. Yhdeksän kymmenestä katsoo hänen onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin, vain yksi prosentti huonosti.
Luvut ovat huikeita, mutta eivät aivan ainutlaatuisia. Suunnilleen samoihin pääsi myös Tarja Halonen suosionsa huipulla. Suomalaisilla on tapana asettua presidenttinsä tueksi. Ovathan Niinistö ja Halonen henkilöinä, poliittiselta taustaltaan ja tyyliltäänkin hyvin erilaisia.
Mutta on heissä samaakin: molemmat ovat vahvoja persoonia ja johtajia. Halonen vain edusti presidenttinä arvoja, joita oikeistoeliitti inhoaa.
SUOMALAISISSA ELÄÄ yhä vahvan johtajan kaipuu. Presidenttien kansansuosio ei kuitenkaan johdu vain siitä. Vahvalle johtajalle on ollut viime vuosina sekä tarvetta että tilaa. Ne Niinistö on erittäin mieluusti täyttänyt.
Presidentti johtaa yhä ulkopolitiikkaa, tosin yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Sekä Alexander Stubbin (kok) pätkähallitus että nykyinen Juha Sipilän(kesk) hallitus ovat olleet ulkopolitiikassa heikkoja, jos monessa muussakin.
Stubbin hallituksen aika ja energia kuluivat sisäisessä riitelyssä. Sipilän hallitus taas on juuri ulkopolitiikassa erittäin ristiriitainen. Ovathan siinä sekä Eurooppa-myönteisin puolue kokoomus että -kielteisin puolue perussuomalaiset.
Sipilä on ulkopolitiikassa kokematon eikä ehkä siitä edes järin kiinnostunut. Hänestä ei ole Niinistön kanssa tasavertaiseksi vastapariksi, kuten Paavo Lipposesta oli niin Martti Ahtisaarelle kuin Tarja Halosellekin. Yhteistoiminta valtioneuvoston kanssa on muuttunut Niinistön aikana likimain hänen sanelukseen.
MYÖS AIKA on suosinut vahvaa presidenttiä. Kun Venäjän ja lännen suhteet ovat kiristyneet, siitä on koitunut ongelmia myös Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin. Juuri ne ovat presidentin ominta toiminta-aluetta.
Niinistön tapa hoitaa idänsuhteita on ollut useimmille suomalaisille mieleen. Hän on jatkanut tuttua ja turvalliseksi koettua varovaista ja yhteistyöhakuista linjaa. Jotkut pitävät linjaa myös arkana, mutta heitä on vähän.
Niinistö on luvannut kertoa ensi vuoden alkupuolella, asettuuko hän ehdolle vuoden 2018 vaaleissa. Miksi ei asettuisi? Hän nauttii selvästi sekä virastaan että suosiostaan ja voi olla varma, että tulee valituksi.
Myös Niinistön otteista on voinut lukea halua jatkokaudelle. Hän tuntuu puhuvan kansalle juuri sitä, mitä kansa haluaa kuulla. Joskus tämä johtaa ongelmiin. Näin kävi selvimmin hänen puheessaan valtiopäivien avajaisissa helmikuussa.
Niinistö puhui turvapaikkaongelmista tavalla, joka teki hänestä maahanmuuttoa vastustavien ääriainesten sankarin. Perussuomalaiset ylistivät puhetta parhaana, mitä Suomen presidentit ovat koskaan pitäneet. Tähän rooliin Niinistö tuskin halusi, mutta hänen olisi pitänyt tietää, että juuri näin käy.
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta taisi pitää tätäkin puhetta hyvänä. Minusta se oli yksi huonoimmista, mitä Suomen presidentit ovat koskaan pitäneet – epähumaani ja altis väärinymmärryksille.
KESKUSTAN EHDOKKAASTA Matti Vanhasesta ei ole Niinistölle vastusta.Timo Soini on ilmoittanut, ettei ala enää perussuomalaisten ehdokkaaksi. Puolue saattaa hyvinkin asettua suoraan Niinistön taakse. Miksi ei asettuisi?
Eero Heinäluoma (sd) ilmoitti, ettei ryhdy ehdokkaaksi, eikä hänellä juuri mahdollisuuksia olisikaan. Jos vasemmisto haluaa haastaa Niinistön, sen tulisi löytää vahva yhteinen ehdokas. Aikaa on, mutta tällaista ehdokasta ei taida löytyä.
Niinistö on sitä paitsi myös monien vasemmistolaisten mieleen, vaikka edustaakin selvästi oikeistolaisia arvoja.
Vihreiden ehdokas voi jälleen kyetä parhaiten kilvoittelemaan Niinistön kanssa. Hän saattaa olla toinen Niinistö, presidentin veljenpoika Ville Niinistö. Voitto tulee silloin sukuun, käy vaaleissa miten tahansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti