Pyramidikatto suojasi lehmät hyttysiltä – navettaharvinaisuus pelastettiin tuholta
Kainuun alueella harvinainen pyramidikattoinen kesänavetta juontaa juurensa Peräpohjolaan. Perimätiedon mukaan navetan rakenne jäljittelee lappilaista kotarakennelmaa.
Miksi vanhassa kesänavetassa on pyramidin muotoinen katto? Kysymys saattaa pälkähtää Väyrylän kylällä Puolankaa kohti ajavan päähän.
– Kun lehmät tuotiin kesänavettaan sisälle, ilma nousi niistä lähtevän lämmön vuoksi ylöspäin. Kun kattorakennelma oli pyramidin muotoinen, niin ylhäällä olevasta räppänästä pääsi ilma ylös ja vei sitä kautta kaikki hyttyset pois. Se oli lehmille hyvä juttu, kun siellä pystyttiin lypsämään niin, että hyttyset eivät häirinneet, kertoo Marko Karvonen, Kainuun ammattiopiston ohjaaja, joka on aikoinaan ollut pelastamassa ja kunnostamassa rakennusta.
Nurmelan ja Pääkön kesänavetta on harvinaisuus Kainuun alueella. Yleensä autoilijat bongaavat vastaavanlaisia Peräpohjolan alueella.
Pyramidikattoiset navetat on otettu siellä ensimmäisenä käyttöön. Niiden esikuvaksi otaksutaan lappilaisten kotarakennuksia.
– Kodasta on saatu hyvä tieto siitä, että ilma nousee ylöspäin ja vie hyttyset sekä myös savun pois. Todennäköisesti ajatus lähtee sieltä. Ihan tarkkaa tietoa ei ole, mutta perimätieto olettaa, että ne ovat on lähteneet kotarakennelmista, Karvonen kertoo, että rakennusten toimintaperiaate on sama, mutta muoto eri: kodan pyöreys vaihtui kesänavetoissa neliön muotoon.
Pelastettu katoamiselta
Nurmelan ja Pääkön kesänavetta kuuluu Puolangan rakennushistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Viime vuosisadalta peräisin oleva rakennus pelastettiin tuhoutumiselta noin 20 vuotta sitten. Karvonen oli mukana inventoimassa Kainuun alueen rakennuksia ja silloisen ympäristökeskuksen varoin kunnostettiin tämä Väyrylän kylässä sijaitseva navetta.
– Silloin todettiin, että nämä rakennukset ovat tosi harvinaisia ja lähes suojelun piirissä täällä, koska niitä ei ole niin montaa ja päätettiin, että korjataan ne. Hienoa, että korjattiin, koska se on edelleen siellä!
Kunnostustyö toteutettiin vanhaa rakennustapaa ja perinteitä kunnioittaen.
– Sitä tehtiin useampi viikko. Ensin laitettiin ympäristö kuntoon, sen jälkeen kengitettiin ja sitten viimeiseksi tehtiin pärekatto.
Muutoin alkuperäiset rakenteet pystyttiin säilyttämään. Karvonen uskoo rakennuksella olevan pitkän tulevaisuuden, sillä työ tehtiin pieteetillä ja vanhaa kunnioittaen, vaikka vastakohtana oli työläys. Projektissa esimerkiksi käytettiin vanhoja pärehöyliä.
– Työläys ei haittaa, koska silloin tiedetään, että ne on hyvin tehty, ne toimivat ja säilyvät sitten. Perinteinen rakentaminen on ollut todella kestävää.
Vanhaa rakennusperinnettä kunnioittavalta on kysyttävä, minkä asian toisit vanhasta rakentamisesta nykypäivään?
– Sen, että rakennettaisiin niin, että rakennukset olisivat oikeasti tuulettuvia. Esimerkiksi rintamamiestalot rakennettiin siten, että kaikki alapohjat olivat tuulettuvia. Ne ovat erittäin terveitä taloja. Nyt kun on rakennettu talot niin, että ne ovat mahdollisimman tiiviitä, saattaa rakentamisen aikaisia ongelmia, kuten kosteusongelmia, nousta esiin.
Kainuun ammattipistossa ohjaajana toimiva Karvonen toimii työssään niin korjausrakentamisen, viestinnän kuin elokuvienkin parissa. Hän ohjaa työssään niin aikuisia kuin nuoriakin ja voi kokemuksella sanoa, että rakennusperinne kiinnostaa ihmisiä.
Ihan konkreettisesti tämä näkyy opinnoissa rakennusinventointien teossa. Inventointiin voi ottaa käsittelyyn esimerkiksi oman suvun rakennuksen, kirjata raporttiin rakennuksen ajallisia kerrostumia ja tekotapaa.
– On mahtava katsoa, kun opiskelijat tekevät niin innostuneesti sitä. Monet ovat sanoneet, että tekevät kunnon tutkimuksen, koska voivat sitten antaa sen vaikka lahjaksi sukulaisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti