Suomen armeijan joukkoja mukana Baltops 2015 –harjoituksissa Puolassa 17. kesäkuuta. Kuva: Adam Warzawa / EPA
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kuvaili maanantaina Nato-maiden huippukokouksen illallista sanoilla ”vain illallinen”. Suomen näkökulmasta historiallinen ensimmäinen kutsu Naton sisäpiirin illalliselle ei kuitenkaan ole yhdentekevä ruokailuhetki.
Presidentti Sauli Niinistö (oik) ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven Kultarannassa 19. kesäkuuta. Kuva: Mauri Ratilainen / AOPHuomionarvoista on jo pelkästään se, että kutsun illalliselle saivat vain Naton rauhankumppanimaat Suomi ja Ruotsi.
Suomesta illalliselle osallistuu tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsista pääministeri Stefan Löfven.
Jens Stoltenbergin mukaan Suomi ja Ruotsi saivat kutsut, koska ne ovat Naton tehostetun rauhankumppanuuden ja maita ja Naton läheisiä ystäviä.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi illallisen merkityksiä.
1. Symboliarvo
Naton esittämä kutsu työillalliselle osoittaa sen, että Naton mielestä Suomi ja Ruotsi ovat poikkeuksellisen arvokkaita ja strategisesti merkittäviä kumppanimaita Natolle.
– Suomen ja Ruotsin omistajuus on melko suurta, jos jonkinlainen konflikti tai kriisi tai jännitys syntyisi Baltiassa tai Pohjoismaiden alueella. On luontevaa, että hyvin lähellä Natoa olevat kumppanimaat pääsevät keskustelemaan asioista, Aaltola miettii.
2. Kunnioitus
Osallistumalla illalliselle Suomi ja Ruotsi puolestaan osoittavat, että ne kunnioittavat Natoa ja ymmärtävät Naton merkityksen vakauttavana ja tasapainottavana Itämeren alueella.
– Suomi ja Ruotsi viestittävät, että ne ovat kovin halukkaita kuulemaan Naton suunnitelmista ja Naton kyvyistä olla vakauttamassa itämeren aluetta.
– Suomelle on varmasti kiinnostavaa päästä kuuntelemaan laajempia strategisia keskusteluja ja päästä jyvälle siitä, mihin suuntaan Nato organisaationa on kehittymässä.
3. Venäjä ja Putin
Natosta ei voi puhua puhumatta Venäjästä. Aaltola ei kuitenkaan usko, että illalliskutsu liittyy suoraan
Putinin viime viikon Suomen-vierailuun. Tästä huolimatta on selvää, että Suomen Venäjä-suhteet kiinnostavat Natoa.
–Totta kai Niinistöltä kysytään Putinin vierailusta Suomessa, ja ollaan uteliaina kuuntelemassa minkälaisia kantoja Putin on Suomessa vierailleessaan esittänyt. Sehän on tietenkin selvä.
Vladimir Putin ja Sauli Niinistö tiedotustilaisuudessa Kultarannassa 1. heinäkuuta. Kuva: Mauri Ratilainen / Compic / AOP
Minkälaista reagointia Venäjältä on odotettavissa kokouksen jälkeen?
– Informaatiokampanjointia voidaan harrastaa asian suhteen eli kertoa, mitä Venäjä on mieltä Naton suunnitelmista ja Suomen ja Ruotsin osallistumisesta Varsovan kokoukseen.
Edellisen kerran presidentti Putin nähtiin median edessä 1. heinäkuuta Naantalin Kultarannassa, kun hän oli tapaamassa presidentti Sauli Niinistöä.
Viimeksi Putin katosi julkisuudesta keväällä 2015 kymmenen päivän ajaksi.
4. Luottamukselliset suhteet
Medialta ja ulkopuolisilta suljettu pitkä illallinen on aina erilainen ympäristö keskusteluille kuin julkiset tilaisuudet.
– Kontaktit kehittyvät, kun istutaan saman pöydän ääressä. Eihän illallisella kaikkia maita ole. Se kertoo läheisyydestä. Näin syntyy henkilökohtaisia suhteita ja verkostoja, Aaltola pohtii.
Henkilökohtaiset suhteet taas ovat usein viime kädessä luottamuksen perusta. Viime kädessä ihmiset keskustelevat keskenään, eivät organisaatiot tai maat. Illallisella keskustellaan todennäköisesti aiheista, jotka eivät välttämättä ole kaikkein salaisimpia, mutta joista ei julkisuudessa kuitenkaan puhuta. Kutsu illalliselle saattaa poikia myös lisää kutsuja aina kokous kerrallaan.
5. Muutos
Aaltola uskoo, että Suomen ja Ruotsin saama illalliskutsu on merkki siitä, että tehostettu kumppanuus on toiminut ja ”kehittymässä vähän uusiin suuntiin”.
Suomalaisrauhanturvaaja jalkapartiossa Afganistanissa heinäkuussa 2010. Kuva: PuolustusvoimatMihin suuntiin?
– Kumppanuus alkoi kriisinhallintatehtävistä, Afganistanin kaltaisista operaatioista Nato-alueen ja Euroopan ulkopuolella. Nyt kun Nato palautuu perustehtäväänsä eli Euroopan puolustukseen, kriisinhallintakumppanuus saa uusia sävyjä. Se korostaa Suomen ja Ruotsin puolustuksellista roolia ja Itämeren alueen vakautta.
– Se syventää tehostettua kumppanuutta ja vie suuntiin, joita ei aluksi arvattukaan.
Vaikka illallinen on merkittävä Suomen kannalta, selvää on sekin, ettei se ole askel kohti Nato-jäsenyyttä. Suomi ei myöskään illallisella pääse niihin päättäviin pöytiin, joissa edellytetään Nato-jäsenyyttä. Nato-jäsenyys edellyttää Suomelta jäsenhakemusta, eikä sellaista olla lähivuosina jättämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti