tiistai 5. heinäkuuta 2016

Suomalaisyritysten määrä tuhansilla pieleen, Valion pärjääminen Venäjällä liioiteltua – perkasimme Putinin puheen faktat...

Venäjän presidentti Vladimis Putinin pistäyminen Suomessa ja nimenomaan Naantalin Kultarannassa pidetty lehdistötilaisuus ovat aiheuttaneet poikkeuksellisen paljon epäselvyyttä Suomessa.

Seurattuani kohtalaisen tarkkaan eri medialähteitä em. asiasta minulle alkaa muodostua käsitys, että Venäjän presedenttiä on erittäin huonosti informoitu kyseisistä asiakokonaisuuksista ja/tai hänellä yksinkertaisesti muisti pätkii. Sellaista saattaa esiintyä kenellä tahansa, mutta em. tilaisuuden luonteen huomioon ottaen pieni lunttilappu olennaisimmista luvuista olisi ollut paikallaan...

Suora nettilainaus Helssingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Suomalaisyritysten määrä tuhansilla pieleen, Valion pärjääminen Venäjällä liioiteltua – perkasimme Putinin puheen faktat

HS kävi läpi, pitävätkö Putinin Naantalin Kultarannassa pitämän puheen faktat paikkaansa.

ULKOMAAT  

Presidentti Putinin puheenvuoro Kultarannassa

00:31 / 10:26



TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö ja hänen venäläinen virkaveljensäVladimir Putin pitivät viime perjantaina Naantalin Kultarannassa lehdistötilaisuuden. Tätä seurannut julkinen keskustelu on kohdistunut Putinin hämmästystä herättäneeseen väitteeseen, että Venäjä olisi vetänyt joukkonsa peräti 1 500 kilometrin päähän Suomen rajasta.
HS kävi läpi, pitävätkö Putinin puheen muut faktat paikkaansa. Sitaatit on käännetty Kremlin sivuilta.
Putin Suomen itsenäisyydestä
”Muistutan, että Venäjä edesauttoi Suomea itsenäistymään ja tunnusti ensimmäisenä tämän itsenäisyyden. Tapahtuman 100-vuotisjuhlaa vietämme ensi vuonna.”
Varsinkin historiaa koskevissa kysymyksissä totuus on vaikea käsite, mutta väitteiden totuusarvoa voi silti punnita.
”Hyvin lavealla pensselillä maalaten sen voi noinkin sanoa kuin Putin ja puhua totta”, huomauttaa Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta.
”Ilman ensimmäisen maailmasodan tappioiden ja keisarikunnan ilmeisten heikkouksien synnyttämää hajoamista Suomi ei olisi itsenäistynyt, tuskin edes yrittänyt itsenäistyä”, Kuisma toteaa.
Kuisma vertaa tapahtumaa Neuvostoliiton hajoamisen järistyksiin vuonna 1991. Siten Venäjän keisarikunnan sortuminen oli Kuisman mukaan itse asiassa se Putinin mainitsema tapa, jolla Venäjä edesauttoi Suomen itsenäistymistä.
”Tunnustukset olivat toissijaisia”, Kuisma täsmentää. Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä ja muut maat seurasivat perässä.
Vladimir Lenin puolestaan auttoi Suomen itsenäistymisessä tarkoittamattaan, sillä kapina lisäsi sekasortoa ja vahvisti suomalaisten itsenäisyyshaluja. Pelättiin, että koko Suomi pysähtyy ja nälkiintyy itsenäistymisen myötä.
”Ennen vallankaappausta iso osa Suomen talouselämästä ei halunnut radikaalia irtautumista, koska unioni oli kaupallisesti hyödyllinen”, Kuisma lisää.
Putin taloudesta ja pakotteista
”Venäjällä toimii noin seitsemäntuhatta suomalaista yritystä, ja monet niistä siirtyvät tuotannon paikalliseen valmistamiseen Venäjällä. Suomalaisten investointien määrä on lähes seitsemän miljardia dollaria, venäläisten suomalaiseen talouteen – kaksi ja puoli miljardia.”
Putinin väite seitsemästätuhannesta suomalaisesta Venäjällä toimivasta yrityksestä on millä tahansa mittapuulla väärä. Suomalais-venäläisen kauppakamarin (SVKK) mukaan Venäjällä toimii noin 500–600 suomalaisyritystä. Ne voivat olla suomalaisyritysten tytäryhtiöitä, edustustoja, myyntikonttoreita tai ne toimivat jakelijan kautta.
”Luku särähti itsellä korvaan”, sanoo SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.
Aktiivisia Venäjän-vientiä harjoittavia yrityksiä on Rekolaisen arvion mukaan noin tuhat, joten sekään ei selitä Putinin käyttämää lukua.
Suomalaisten yritysten puolestaan lasketaan investoineen Venäjälle 12 miljardia euroa, mutta ero numeroissa voi tulla laskutavasta.
Putinin pääviesti talouden osalta oli se, että tuotannon siirtäminen Venäjälle on avain talousvaikeuksista pääsemiseen.
”Se tuntuu Venäjän mielestä olevan ratkaisu lähes kaikkeen. Se voi olla perusteltua joissain tapauksissa, mutta ei sovi kaikille. Me toivoisimme, että kauppakumppanuuden kehittämiseen löydettäisiin muitakin ratkaisuja, ja että edelleenkin olisi mahdollista myös toimia vientiyrityksinä”, Rekolainen vastaa.
Putin Valiosta
”Esimerkiksi Valio valmistaa nyt paikallisesti Venäjällä 90 prosenttia tuotteista, joita se aiemmin myi Venäjällä ja toi Suomesta.”
Näin erinomaisesti Valio ei ole selvinnyt Venäjän asettamista vastapakotteista, joilla kiellettiin elintarvikkeiden tuonti lännestä.
On totta, että Valio valmistaa 90 prosenttia Venäjällä myymistään tuotteista joko Valion sulatejuustolassa Moskovan alueella tai teettää ne Venäjällä alihankintana.
Mutta Valio myy nyt Venäjällä vain neljäsosan siitä määrästä, jonka maitoyhtiö vei Venäjälle Suomesta ennen vuonna 2014 asetettuja pakotteita.
Putin Nato-lennoista
"Muistutan, että eivät ainoastaan venäläiset lentokoneet lennä Itämerellä tunnistuslaitteita kytkemättä, vaan myös kaikkien Nato-maiden lentokoneet [tekevät näin]. Nato-maiden Itämeren yllä tekemien tällaisten tunnistamattomien lentojen määrä on kaksi kertaa suurempi kuin venäläisten lentojen tehokkuus. Tämä ei ole meidän keksintöämme, vaan tilasto."
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan ”Nato ei lennä transponderit pois päältä kuin poikkeuksellisissa harjoitustilanteissa. Yksittäisten jäsen- ja kumppanimaiden käytännöt voivat vaihdella poikkeustilanteiden osalta”.
Venäjä on aiemmin perustellut uhittelevia tunnistuslentojaan ja pyörähdyksiä Yhdysvaltain tiedustelukoneiden ympärillä sillä, että yhdysvaltalaiskoneet ovat lentäneet ”pimeinä”.
”Putin rinnastaa Venäjän ja Nato-maiden toimet samalle viivalle, mikä tässä yhteydessä hämmensi tilannekuvaa”, vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.
”Näin hämärretään Venäjän toimijuutta ja heidän sotilaallisen aktiivisuutensa aiheuttamaa huolta naapureissa.”
Putin tarttui perjantaina Niinistön ehdotukseen, että Itämerellä ei enää tehtäisi pimeitä lentoja. Tiistaina Venäjän turvallisuusneuvosto keskusteli asiasta.
Pynnönniemen mielestä Putin jätti myös tahallisesti selvittämättä, mitä tarkoitti joukkojen vetämisellä 1 500 kilometrin päähän. Putin saattoi tarkoittaa 1990-luvun alun isoja joukkojen siirtoja.
”Hän ikään kuin siirsi kelloa 20 vuotta taaksepäin. Se on huolestuttavaa ja kertoo siitä, kuinka kaukana osapuolet ovat”, hän totesi.
Putin Krimistä ja kansainvälisestä oikeudesta
"Te aloitte [puhua] Krimistä – Venäjä ei provosoinut valtiollista vallankumousta Ukrainassa eikä Venäjä asettanut Krimin niemimaalla asuvien ihmisten elämää, terveyttä ja turvallisuutta uhan alle. Krimin liittäminen Venäjään tapahtui täysin verettä, ilman ainuttakaan laukausta, ilman yhtään uhria, niemimaalla asuvien ihmisten tahdon ilmaisun perusteella ja täysin kansainvälisen oikeuden mukaisesti."
Kaikki Putinin väitteet voidaan kyseenalaistaa kansainvälisen oikeuden perusteella, väitöskirjatutkija Tero Lundstedt Erik Castrén -instituutista sanoo.
Putinin mukaan Ukrainassa tapahtui ulkoapäin provosoitu vallankumous. Täten Ukrainassa vallitsisi poikkeustila eikä Venäjän siten tarvitsisi noudattaa keskinäisiä sopimuksia. Lundstedtin mukaan tämä voisi pitää paikkaansa joidenkin keskinäisten sopimusten osalta, mutta Venäjä ei silti voi lopettaa monenkeskisten sopimusten noudattamista. Venäjä on ainakin viidessä kansainvälisessä sopimuksessa sitoutunut kunnioittamaan Ukrainan rajoja ja rikkoi niitä kaikkia sopimuksia liittämällä Krimin itseensä.
Putin väittää, että Venäjä ei uhannut Krimin asukkaiden turvallisuutta, vaan joku muu teki näin. Venäjä perustelee Krimin liittämistä venäläisväestön suojelulla. Lundstedtin mukaan neljä riippumatonta kansainvälistä ihmisoikeusvaltuuskuntaa totesi, että venäläisvähemmistö ei ollut vaarassa missään vaiheessa.
Venäjän presidentti korostaa, että Krim liitettiin verta vuodattamatta Venäjään. Lundstedt muistuttaa, että YK:n peruskirjassa myös asevoimalla uhkaaminen on kielletty. Silti Venäjän duuma antoi presidentille avoimen asekäyttövaltuutuksen venäläisten suojelemiseksi ennen Krimin liittämistä.
Neljänneksi Putin toteaa, että Krimin asukkaat itse ilmaisivat tahtonsa liittyä Venäjään. Kansainvälisen oikeuden mukaan kansanäänestys itsessään on kuitenkin riittämätön peruste kansan irtautumiselle toisesta valtiosta, vaikka äänestys olisi rehellinenkin. Kansanäänestyksiin erikoistunut Venetsian komissio raportoi heti Krimin kansanäänestyksen jälkeen, että se rikkoi Ukrainan perustuslakia ja demokraattisia prosessisääntöjä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti