keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Mielenkiintoinen ja monivaiheinen kaupungissakäynti tänään...

Päätin aamulla lähteä käväisemään keskustassa parturissa "vapailla markkinoilla". Vapailla markkinoilla siksi, että olen vuosikausia käynyt hiuksiani ja partaani leikkauttamassa Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä.
Ollut useaan kertaan mallinakin ns. klassisen hius- ja partatyylin edustajana oppilaiden näytöissä - harmaana ukkona...
Myöhään viime keväänä/alkukesästä jäi käymättä Hiuspysäkillä. Toisin sanoen ns. kesätukka jäi leikkaamatta.

Ajelin rauhallisesti keskustaan klo 08.45 Eteläntietä. TB-huoltoaseman ohitettuani taakseni ilmestyi kuin tyhjästä poliisiauto - vilkut päällä ja sireenit ulvoen. Tein väistöliikkeen oikealle juuri ennen liikenneympyrää ja poliisiauto ajoi tosi vauhdikkaasti ohitseni "aivan kuin elokuvissa". Se jatkoi matkaansa Valtakatua pitkin keskustaan ja katosi näkökentästäni.

Ajattelin mennä tuttuun parturiin Pohjoisrantakadulle. Pysähdyin parturin kohdalla ja totesin sen avautuvan klo 10. Menin "aikaa tappamaan " Kemin sisäsatamaan, sen jälkeen Artei-galleriaan. Menin uudestaan hyvissä ajoin tutun parturiliikkeen kohdalle. Ovessa näytti olevan pieni lappu. Kävin lukemassa sen. Siinä luki, että parturi on juuri tälle hetkellä kesälomalla.

Nyt oli haettava uusi parturiliike, joita Kemissä näyttää olevan melkein joka kulmassa.

Erään liikkeen ovessa luki, että asia hoituu ilman ennakkovarausta. Ajattelin kokeilla ovea hiukan etuajassa, kun liikkeen sisällä näytti olevan parturi valmistautumassa päivän työrupeamaan. Ovessa oli muistutus parkkikiekosta - hyvä niin...

Ovi oli auki, eipä muuta kuin sisään ja huomenen toivotukset. Takki naulakkoon, kännykkä hiljaiseksi, suojakaapu päälle/hartioille ja leikkaus alkoi pienen ohjeistukeskustelun päätteksi. Parturi sanoi tehneensä parturitöitä viitisentoista vuotta. 
Noin viidessätoista minuutissa hiuslookkini oli kesäpituudessa. Mielestäni erittäin onnistunut leikkaus.

Ollessani prosessoitavana parturituolilla liikkeeseen tuli kolme uutta asiakasta...

Pois lähtiessäni huomasin, että auton perään oli ajettu auto melkein kiinni puskuriin. Sain väännettyä kesäautomme pois, mutta kävi mielessä peruutustutkat ja peruutuskamerat, joita nykyautoissa alkaa olla jo vakiovarusteena.
Todettakoon, että VW Doppel TDn: taakse ei käytännössä näe mitään, ainoastaan sivupeilien kautta jonkin verran... 

Autoa pois vääntäessäni tunsin, että peräpää kosketti - ei törmännyt - takana olevan auton keulaan. Itse ensin ajattelin oikean takarenkaan osuneen kevyesti kadunreunan kivetykseen. 
Autosta nousi ns. pelkääjän paikalta noin 50-vuotias naishenkilö. Minäkin nousin hiukan vinossa olevasta autosta. Katsoimme, että mitään jälkeä ei näkynyt. Naishenkilö sanoi hakevansa vielä parturissa olevan miehensä varmuuden vuoksi katsomaan asian. Kolmestaan sitä tutkittiin. Vetokoukku oli koskettanut rekisterikilpeä. Jos suurennuslasi olisi ollut mukana, ehkä rekisterikilvessä oli "pienen pieni pise". Totesimme yhdestä suusta, että asia on kunnossa ja toivottelimme hyvää päivänjatkoa.
Naishenkilö oli aidosti huolestunut, saanko auton pois kadulle. Ehkä hänellä oli hiukan huono omatunto, kun olivat ajaneet autonsa niin lähelle. 

Totesin hänelle, että tässä autossa on notkeat sivut. Se pitää paikkansa...






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti