Syyriassa soditaan Balkanin aseilla – asekauppiaille Syyria on miljardibisnes
Saudi-Arabia ja Yhdysvallat ostavat Kaakkois-Euroopan maiden asevarastoja ja välittävät ne Syyriaan. Kauppa alkoi vuonna 2012 ja jatkuu yhä vilkkaampana. Näin todetaan tutkivien journalistien selvityksessä.
Ensin Kroatia tarjosi vanhoja aseitaan Syyriaan, kesällä 2012. Syyriassa oli juuri alkanut sisällissota, ja Kroatialla varastoissa ylimääräisiä Jugoslavian aikana valmistettuja aseita 1990-luvun sotien jäljiltä.
Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA hoiti järjestelyt, Saudi-Arabia rahat. Loppuvuodesta 2012 alkoivat rahtilennot Zagrebista Jordaniaan. Pian jugoslavialaisia aseita, muun muassa sinkoja, alkoi näkyä Syyrian sotakentiltä tulevissa kuvissa ja videoissa.
Asiasta kertoi tuolloin muun muassa New York Times. Kroatian hallitus kiisti asekaupat, mutta silloinen Yhdysvaltain Syyrian suurlähettiläs Robert Stephen Ford vahvisti asian Syyrian asevirtoja tutkineille toimittajille.
Kroatian jälkeen aseita ja ammuksia alkoi tulla muistakin Kaakkois- ja Keski-Euroopan maista. Vanhoja varastoja mutta myös tuliterää tuotantoa. Välittäjinä ovat olleet esimerkiksi serbialainen CPR Impex -yhtiö ja slovakialainen Eldon.
Itäaseiden virta Saudi-Arabiaan
Balkanin tutkivan journalismin verkosto BIRN ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota tukiva projekti OCCRP selvittivät vuoden ajan itäeurooppalaisten aseiden matkaa Lähi-idän sota-alueille, lähinnä Syyriaan.
Aiheesta ei ole kattavia julkisia tietoja, mutta kokonaiskuvaa kerättiin muun muassa asekauppatilastoista, YK:n raporteista, lento- ja merenkulkutiedoista.
Tuloksena oli raportti, jonka mukaan kahdeksan eurooppalaista maata on tehnyt vähintään 1,2 miljardin euron asekaupat maihin, jotka tukevat Syyrian aseellisia ryhmiä. Ehdottomasti suurin asiakas on Saudi-Arabia. Suurin myyjä oli Kroatia, mutta myös Tšekki, Serbia, Slovakia, Bulgaria ja Romania ovat vahvasti mukana.
Saudi-Arabia, Jordania ja Yhdistyneet Arabiemiraatit ovat ostaneet runsaasti rynnäkkökivääreitä, konekivääreitä, sinkoja, panssarivaunuja, raketinheittimiä ja ammuksia. Kaikki niin sanottuja itäaseita, eli sellaisia jotka on valmistettu Neuvostoliitossa, sen liittolaismaissa tai Jugoslaviassa tai niiden seuraajamaissa.
Kyseiset rikkaat arabimaat eivät juurikaan käytä itäaseita omissa asevoimissaan. Saudit ja emiraatit ovat sitä vastoin länsimaiden aseteollisuuden suuria asiakkaita, pieneltä osaltaan myös Suomen.
Lentorahtina ja laivalla
Saudien ja muiden alueen maiden kiinnostus kaakkoiseurooppalaisiin aseisiin alkoi yhtäkkiä vuonna 2012. Aseita ja ammuksia on kuljetettu lentorahtina. Ilmasillan eräänlainen keskuspaikka näyttää viimeisen vuoden ajan olleen Serbian pääkaupunki Belgrad.
Tutkivat toimittajat selvittivät, että runsaan vuoden aikana kaikkiaan 68 aseilla lastattua rahtilentoa on lennetty Serbian, Slovakian tai Bulgarian kentiltä Saudi-Arabiaan, Emiraatteihin tai Jordaniaan. Tuoreimmat lentotiedot ovat tältä heinäkuulta.
Aselastit on kuljetettu useimmiten Iljushin Il-76 -rahtikoneilla. Sen ruumaan mahtuu kerralla vaikkapa 16 000 rynnäkkökivääriä tai kolme miljoonaa patruunaa.
Raportin mukaan aseita toimitetaan myös laivoilla. Viime joulukuusta lähtien Yhdysvallat on ostanut kolme laivalastillista aseita ja ammuksia Romaniasta ja Bulgariasta, mistä ne on viety Turkkiin ja Jordaniaan. Yhdysvaltain mukaan aseet on tarkoitettu sen erikoisoperaatioihin – mikä voi tarkoittaa myös niiden jakamista syyrialaisille.
Maakuljetuksina Syyriaan
Tutkiville toimittajlle puhuneen suurlähettiläs Fordin mukaan aseet toimitetaan Saudi-Arabiasta, Turkista, Emiraateista ja Jordaniasta Syyriaan kahden salaisen operaatiokeskuksen kautta. Ne sijaitsevat Jordaniassa ja Turkissa.
Aseet joko kuljetetaan autolla Syyrian rajalle tai pudotetaan ilmasta Syyriaan. Saudit ovat pudottaneet ilmasta aseita myös liittolaisilleen Jemeniin.
Toimintaa koordinoivat CIA:n lisäksi maat, jotka osallistuvat syyrialaisten ryhmien aseistamiseen – mutta aseita menee paljon myös muita reittejä. Kukin mukana oleva maa päättää, mille ryhmälle aseita annetaan.
Itäeurooppalaisperäisiä aseita on näkynyt Vapaan Syyrian armeijalla, kurdeilla, erilaisilla islamistiryhmillä ja jopa ISISillä.
Presidentti al-Assadin joukkoja ja niiden liittolaisia tukee puolestaan Iran, joka on lennättänyt omia aselastejaan Syyriaan.
Laillista vai laitonta?
Raportin laatijoiden kysymyksiin aseviennin laillisuudesta vastattiin kaakkoiseurooppalaisissa pääkaupungeissa samalla tavalla: Saudi-Arabia ei ole asevientikiellossa.
Kaikki kahdeksan maata ovat kuitenkin myöntäneet asevientiluvat, vaikka on ollut näyttöä siitä, että aseet päätyvät syyrialaisille ryhmille. Paitsi että aseet päätyvät käynnissä olevaan sotaan, lähes kaikki niitä vastaanottavat ryhmät ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusrikoksiin.
Raportissa haastateltu Amnestyn tutkija Patrick Wilken sanoo, että toiminta näyttää olevan YK:n asekauppasopimuksen vastaista. Myös EU vaatii, että sen jäsenet ottavat asekaupassaan huomioon sen vaikutukset ihmisoikeustilanteeseen, alueen vakauteen ja aseiden mahdolliseen leviämiseen. Varsinaisen asevientikiellon Syyriaan EU on kuitenkin poistanut.
Useimmat raportissa mainitut aseiden lähtömaat ovat EU:n jäseniä ja loputkin ovat jäsenehdokkaita.
Mutta alalla ei ole tehokkaita rangaistuksia sääntöjen rikkojille, ja kaupasta saatavat tulot houkuttelevat.
Serbian pääministeri Aleksandar Vucic sanoi äskettäin, että Serbian asetehtaat voisivat nostaa tuotantoaan viisinkertaiseksi eivätkä sittenkään saisi valmistettua niin paljon kuin kysyntää olisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti