Näkökulma: Kun suurvallan johtaja puhuu outoja eli "venäläisestä 1500 kilometristä"...
Toimittaja Jyrki Saarikoski tuo selkeästi esiin uusia elementtejä Venäjän presidentin Kultarannassa esittämiin - puutteellisiin, epätarkkoihin, virheellisiin > sanalla sanoen valheellisiin näkemyksiin.
Omissa kommenteissani olen tuonut esiin aikaisemmin mm. käännösvirheen ja ns. lapsuksen, joista kumpikaan ei ole kuitenkaa oikein.
Missä vaiheessa presidentti Putinin "venäläinen 1500 kilometriä" tuli esiin? Se tuli esiin toimittaja Marja Mannisen kysymyksen jälkeen.
Kysymys ilmiselvästi ärsytti vastaajaa ja korotti vastaajan verenpainetta, hänen olemuksensa muuttui .Hän menetti harkintakykynsä ja unohti, että hän puhui koko maailmalle.
Toistan oman tulkintani asiasta, joka on lohdullinen ja ymmärtäväinen presidentti Putinin kannalta. Hän yksinkertaisesti sekoitti käsitteet etäisyys ja leveys lievässä tuohtuneisuuden tilassaan.
Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että hänen on pakko olla tietoinen Venäjän asevoimien massiivisesta roolista Suomen ja Venäjän rajanpinnassa/läheisyydessä.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Ulkomaat
Näkökulma: Kun suurvallan johtaja puhuu outoja
Perjantaina Suomessa vieraillut Venäjän johtaja kertoi outoja asioita. Suomalaisia jäi etenkin ihmetyttämään, kuinka pitkä matka on venäläinen 1 500 kilometriä, pohtii vierailua Kultarannassa seurannut toimittaja Jyrki Saarikoski.
Vladimir Putin ja Sauli Niinistö tiedotustilaisuudessa Kultarannassa perjantaina.Kuva: Riku Kaminen / Yle
Venäjän presidentti Vladimir Putinvakuutti, että hänen maansa ei provosoi. Ja että Ukrainan ja Itämeren tilanteen takana ovat samat voimat. Ja että venäläisjoukot ovat Suomen rajalta 1 500 kilometrin päässä.
Tämä kaikki herätti Kultarannassa hämmästystä.
Jatkokysymyksiin ei ollut aikaa, mutta kuultu tarjoaa mahdollisuuden tarkastella Kremlin ajatustapoja.
Ukrainan "vallankaappauksesta" Putin esitti tutun tarinan, jossa Venäjä pelastaa Krimin asukkaat hengen ja terveyden menetykseltä.
Venäjän johtajan mukaan Itämeren kiristyvän tilanteen syy on sama kuin Ukrainan kriisin. Nato tulee mainituksi.
Tämä rinnastus kertoo maailmankuvasta, jossa länsi näyttäytyy Venäjän länsirajoilla voimiaan kokoavana vihamielisenä liittoutumana.
Kauas on kuljettu 1990-luvun vuosista, jolloin neuvostoajan yksipuoluevallasta päässyt maa harjoitteli demokratiaa ja loi yhteistyötä lännen, mukaan lukien Naton kanssa.
Jyrki Saarikoski. Kuva: Yle
Mutta miten suhtautuasuurvallan johtajaan, joka puheillaan uhmaa arkijärkeä ja tosiasioita?
Putin huomautti Kultarannassa – eikä vain kerran, vaan kolmesti – että Venäjän asevoimat ovat 1 500 kilometrin päässä Suomen rajasta.
Moskovaankin on paljon lyhyempi matka.
Aluksi tuntui siltä kyseessä on yksinkertaisesti erehdys, siis lapsus. Lipsahduksia sattuu kenelle hyvänsä. Myös presidentti Sauli Niinistö puhui kertaalleen Unkarista, vaikka tarkoitti Ukrainaa.
Mutta kun ammattina on mantereen laajuisen maan johtaminen, ei rajan syvyyttä ja pituutta pitäisi useaan kertaan sekoittaa. Ainakaan sotilasasioissa.
Tiedotustilaisuuden jälkeen lehdistöteltassa vastapäätäni istuneet venäläistoimittajat pyörittelivät päitään. "Eihän niin voi olla".
Venäjä on päinvastoin vahvistanut tukikohtiaan Karjalassa ja Murmanskissa.
Nyt Putin uhkasi, että Moskova ryhmittää joukkojaan lähemmäs rajaa, jos Suomi valitsee Nato-jäsenyyden.
Myöhemmin Kremlin luottotoimittajana pidetty Andrei Kolesnikov selitti Kommersant-lehdessä, että Putin tarkoitti rajan pituutta. Hän tukeutui Venäjän presidentinhallinnon päällikköön Andrei Ivanoviin, joka luonnehti päämiehensä lausuntoa epätarkaksi.
Alkaako Putin uupua?
Oliko hän hajamielinen, neuvoteltuaan runsaat kaksi tuntia presidentti Sauli Niinistön kanssa? Takana oli vain lyhyt lento Moskovasta, edessä asiallinen työillallinen Venäjän ja Suomen ministerivaltuuskuntien kanssa.
Siis ei mitään sellaista, minkä luulisi rasittavan supermiehenä esittäytyvää johtajaa.
Kultarannassa kolmesti kuullulle virheelle on oikeastaan vain kiusallisia selityksiä. Saiko venäläismedian määrä Putinin unohtamaan, että hän ei puhunut vain kotiyleisölle?
Vai alkaako yhden miehen osaksi koitunut urakka, pian 17 vuotta Venäjän johtajana, jo vaatia veronsa?
Putin sanoi myös,että Venäjä ei koskaan provosoi.
Väitettä kuuntelevista toimittajista moni oli huhtikuussa välittänyt uutisia venäläishävittäjästä, joka lensi Itämerelllä vain kymmenen metrin päästä yhdysvaltalaisesta sotalaivasta.
Lehdistötilaisuudesta saattoi päätelläsenkin, että presidentti Niinistö ei ota vaieten vastaan venäläisen osapuolen näkemyksiä.
Hän oikaisi Putinia sanoen, että Suomi on ollut itse mukana päättämässä Venäjän vastaisista talouspakotteista, ja että Suomi ei ota oppia Brexit-Lontoosta. Vieras sai myös kuulla pienoisluennon Suomen puolustuksen neljästä pilarista.
Niinistön ehdotus sotilaskoneiden lentämisestä tunnistuslaitteet päälle kytkettyinä sai Putinilta myönteisen vastaanoton – muttei ilman varauksia. Välittömästi Putin syytti myös Nato-koneiden lentävän pimeinä.
Niinistön ehdotus tosin luvattiin viedä käsittelyyn Moskovan ministeriöihin ja neuvotteluihin Naton kanssa.
Byrokraattinen prosessi ja kansainväliseksi kiistakapulaksi joutuminen voivat kuitenkin tappaa aloitteen. Itämeren turvallisuuden vuoksi sopii toivoa, että edes tässä asiassa edistytään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti