Oletko kiertotalouden tulppa?

Alla olevan artikkelin luettuani ja vaihtoehtokysymyssarjan läpi käytyäni minun on tunnustettava, että ole hamstraaja. En varmaan aivan pahimmasta päästä, mutta ensi keväänä/kesänä aloitan tällä saralla uuden elämän ja siistin omalta osaltani varastojani...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: 

Kotimaa 19.1.2016 klo 11:29 | päivitetty 19.1.2016 klo 11:35

Varastot täynnä tavaroita, joita et käytä? Testaa, oletko kiertotalouden tulppa

Kiertotalous tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että käytetty tavara pistetään kiertoon. Seuraavassa vaiheessa ollaan, kun sitä ei edes omisteta, vaan jaetaan ja lainataan. Testaa, toimitko kiertotalouden periaatteiden mukaan, vai täyttyykö kämppä turhasta roinasta.

Jos olet hamstraaja, kiertotalouden ratas pysähtyy sinuun. Kuva: Stina Tuominen / Yle

Kiertotalous on termi, joka on alkanut vilahdella otsikoissa ja poliitikkojen puheissa. Ensimmäisenä siitä tulee mieleen tulee perinteinen kierrättäminen.

Kiertotalouteen viitataan myös, kun puhutaan teollisuuden jätteiden käyttämisestä raaka-aineena, energian käytön vähentämisestä ja tavaroiden ja esimerkiksi autojen ja asuntojen jakamisesta.

Tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja turhaa energian ja luonnonvarojen käyttöä. Aukottomassa kiertotaloudessa jätettä ei synny lainkaan, ja jätteen poltto tai kaatopaikalle vienti ovat viimeisiä keinoja.

Tavallisessa arjessa helpoin tie kiertotalouteen on tavaroiden kiertoon laittaminen ja jakaminen. Tuoreessa kyselytutkimuksessa suomalaiset jaettiin neljään ryhmään sen perusteella, kuinka valmiita he siihen ovat.

Ruksi itseäsi parhaiten kuvaava vaihtoehto ja selvitä, millainen kierräjä ja jakaja olet.

1/6 – Miten suhtaudut nurkissa pyöriviin tavaroihin, joita et juuri tarvitse?

•  Tavaraa kertyy lisää huomaamatta. Varastoissa on paljon sellaista, jota en tarvitse, mutta johon liittyy tunnearvoa.
•  Vihaan turhaa tavaraa. Mitä vähemmän, sen parempi.
•  Minulla on paljon esimerkiksi harrastukseeni tarvittavia varusteita, mutta ne eivät ole turhia.
•  En jaksa tehdä ylimääräistä työtä vähentääkseni tavaran määrää. Ei haittaa, että sitä pyörii nurkissa.

2/6 – Milloin luovut vähälle käytölle jääneistä tavaroista?

•  Omistan paljon esimerkiksi kodin kunnostukseen ja pihan hoitoon liittyviä välineitä, vaikka niitä tarvitaankin harvoin. En suunnittele luopuvani niistä.
•  Myyn nopeasti turhan tavaran kirpputoreilla, Facebookin kierrätysryhmissä tai kaveripiirissä.
•  Käyn läpi tavaroita ja pistän pois turhaa lähinnä muuttojen yhteydessä.
•  Haluaisin käyttää ulkopuolista varastotilaa, sillä minun on vaikea luopua rakkaista asioista.

3/6 – Voisitko majoittaa tuntemattoman tai majoittua tuntemattoman kodissa?

•  Sain vasta hiljattain tietää Airbnb:n olemassaolosta, ja käytän sitä harvoin tai en lainkaan.
•  Matkoilla majoitun aina hotellissa.
•  Voisin majoittaa sohvasurffaajan. Olen käyttänyt Airbnb:tä.
•  Minulla on liikaa tavaraa asunnossani, eihän sinne voi ketään majoittaa.

4/6 – Miten suhtaudut tavaroiden kierrättämiseen?

•  Kierrätyksessä minulle on tärkeämpää helppo eroon pääseminen kuin rahallinen hyöty.
•  Lykkään usein tavarasta luopumista siksi, että sen arvo saattaa nousta.
•  Ostan mieluummin vaatteet ja tavarat käytettynä kuin uutena.
•  Huomaan ostavani etukäteen kiinnostavia tuotteita tuleviin käyttötarkoituksiin.

5/6 – Miten suhtaudut tavaroiden lainaamiseen?

•  Inhoan sitä, kun tavaroitani lainataan.
•  Olen tarkka tavaroideni lainaamisesta, koska käyttäjä voi rikkoa tai hävittää ne.
•  En aivan ymmärrä, mitä jakamistaloudella ylipäätään tarkoitetaan.
•  Voisin mielelläni jakaa esimerkiksi auton tai remonttitarvikkeiden käytön ja omistuksen muiden kanssa.

6/6 – Minulle sopivin palvelu olisi…

•  konkreettinen ja käytännöllinen apu tavarapaljouden järjestämisessä.
•  kierrätykseen liittyvän tiedon jakaminen ja koulutus.
•  kierrätyssovellus puhelimeen tai muut teknologiset innovaatiot.
•  tavaroiden lainaaminen ja jakaminen sekä palvelut, joissa on myös yhteisöllinen ulottuvuus.

Vastaukset tallennetaan käyttäen Google Form -työkalua.

Käyttöehdot – Lisäehdot

Testi perustuu palvelumuotoilutoimisto Palmun palveluanalyytikko Petteri Herton tutkimukseen ja materiaaleihin. Tutkimusta varten ihmisiä haastateltiin sekä kasvokkain että verkossa. Tutkimukseen osallistui 1 000 suomalaista. Sen teetti kiinteistö- ja ympäristöyhtiö Lassila & Tikanoja.

LUE MYÖS

Vanhan tavaran arvo nousee sitä mukaa, kun luonnonvarat ehtyvät – Suomalaiset ovat laiskoja kierrättämään 

klo 11:29

• Hanna EskonenYle
• Teemo TebestTwitter: @teelmoYle