Valtameriin varastoituu lämpöä yhä nopeammin – "kuin atomipommi räjähtäisi joka sekunti"
Valtamerten lämpeneminen on hidastanut maapallon ilmaston lämpenemistä. Kalifornialainen tutkimuslaitos on tehnyt arvion meriin sitoutuneen lämpöenergian määrästä. Tutkijat kauhistuivat muutoksen nopeudesta.
Meri- ja ilmastotutkijat ovat jo kauan tienneet, että ihmisen toiminnasta ilmakehään vapautuva lämpöenergia varastoituu suurimmalta osin valtameriin. Kaliforniassa toimivanLawrence Livermore National Laboratoryn tutkijat ovat nyt julkaisseet laajan tutkimuksen, jossa arvioidaan meriin varastoituneen lämpöenergian määrää.
Tutkijoita hätkähdytti erityisesti havainto, kuinka nopeasti merten absorboiman energian määrä on noussut viimeisten vajaan 20 vuoden aikana.
Tutkimusmateriaali alkaa jo 1870-luvulla mittauksia tehneen brittiläisen Challenger-aluksen kokoamasta aineistosta. Mukana on myös modernien, merenalaisten mittalaitteiden mittaustuloksia, jotka on koottu tietokonelaskelmin.
Vuodesta 1865 aina vuoteen 1997 saakka meriin varastoitui tutkimuksen mukaan 150 tsettajoulea energiaa. Tämän jälkeen vuosina 1997–2015 energiaa varastoitui yhtä paljon, eli varastoituminen oli kiihtynyt huomattavasti.
Tsettajoulen suuruista energiamäärää voi verrata siihen, että jos Hiroshima-tyyppinen atomipommi räjäytettäisiin vuoden ajan joka sekunti, vapautuisi yhteensä noin kaksi tsettajoulea energiaa.
Vuoden 1997 jälkeen meriin on siis varastoitunut yhtä paljon ihmisen aiheuttamaa lämpöenergiaa kuin jos atomipommi olisi räjäytetty joka sekunti 75 vuoden ajan, havainnollistaa uutistoimisto AP.
Kuinka paljon meret voivat ottaa vastaan?
Tuloksena saadut luvut ovat karkeita, mutta tutkijoiden mielestä luotettavia. Norjan yleisradioyhtiö NRK:n haastattelema fyysikko ja ilmastotutkija Björn Hallvard Samset sanoo laskelmien sopivan hyvin yhteen ilmastomallinnusten kanssa.
Suurin osa lämmöstä on merten pinnassa noin 700 metrin syvyyteen saakka, mutta vuosi vuodelta yhä syvemmät vesikerrokset lämpenevät.
Tutkijoita ei niinkään huoleta meriin varastoitunut suuri lämpöenergian määrä, olennaisempaa on muutoksen huima nopeus.
Valtameret kattavat 70 prosenttia maapallon pinnasta, joten ne kykenevät imemään itseensä valtavasti lämpöä. Toistaiseksi merten pintalämpötila on noussut keskimäärin vain muutamia asteen kymmenesosia.
Tutkijoita askarruttaa maapallon energiatasapaino. Kun meret ovat imeneet itseensä lämpöä, ne ovat tasoittaneet ilmaston lämpenemistä. Kun nyt vedet ovat lämmenneet, lämpöä jää yhä enemmän ilmakehään. Jos ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen päästöt jatkuvat entisellään, ilmasto ja mantereet lämpenevät aiempaa nopeammin.
Monia vaikutuksia meriin
Uutistoimisto AP:n haastattelema Oregonin yliopiston merentutkimuksen professori Jane Lubchenko arvioi merten lämpenemisellä olevan massiivinen vaikutus maapallon oloihin.
Lämpö muuttaa valtamerten eliöstöä. Toisaalta sillä on vaikutusta merivirtoihin, merellä syntyvien myrskyjen reitteihin ja voimakkuuteen. Norjalaistutkija Hallvard Samset lisää mukaan vielä merenpintojen nousun.
Tutkimus on julkaistu Nature Climate Change -tiedelehdessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti