keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Onko ruoka jo liian halpaa?

Ei ole, sillä edelleenkään esim. Suomessa kaikilla ei ole mahdollisuus ostaa riittävästi ravitsevaa ruokaa.

En kerta kaikkiaan malta olla mainitsematta/toistamatta asiaa, josta olen aikaisemminkin kirjoittanut.
Meillä oli 1950-luvun alkupuolella naapuri, joka piti tärkeänä, että jokainen mökkiläinen pitää perunapeltoa ja ryytimaata. Hän itse toimi asiassa esimerkillisesti. Hänellä oli tontin kokoon nähden suhteettoman suuri peruna- ja ryytimaa. Isääni em. tyyppinen täydellisyyttä hipova toiminta ilmeisesti jonkin verran ärsytti. Hän muistaakseni käytti em. henkilöstä nimeä "Ritikan viisas".

Asiaan liittyvänä totean, että kaadettuamme tonttimme kulmalta viime syksynä ison sembramännyn ja kaksi kuusta, todennäköisesti ensi kesänä laajennamme - nykyisin vaatimatonta - perunapeltoamme.

No toki senkin tiedän, että perunoiden "kotiviljelyllä" ei ole juurikaan järkeä mutta...

Siinä tunteessa, kun omasta maasta nostaa perunat suoraan pöytään, on kovastikin järkeä, ainakin siteeksi.

Se lähestyy sitä tunnetta, kun merestä nostaa ahventa ja haukea, siinä on kiistatta jotain...


Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Onko ruoka jo liian halpaa?

 20.1.2016 5:00 | Päivitetty 20.1.2016 7:12

Kuluttajalle kauppaketjujen kilpailu tarkoittaa halvempaa ruokakoria.
S-ryhmä käynnisti tasan vuosi sitten uuden strategiansa mukaisen hintamyllytyksen. Nyt jo korvamadoksi muodostunut termi ”halpuuttaminen” näki päivänvalon.
Osuuskauppa on viimeisen vuoden aikana alentanut yli 3 000 ruokatuotteen hintoja, ja hintaruuvaus jatkuu myös tänä vuonna.
Maanantaina laulukuoroon liittyi yllättäen Kesko. K-kaupat laskevat ruuan hintaa 2 000 tuotteen osalta tammi-helmikuussa.
On aika erikoista, että kaupan hinnoittelupolitiikasta, siis hintojen normaalista vaihtelusta, saadaan aikaan tällainen mylläkkä.
Kauppa neuvottelee tuottajien kanssa useamman kerran vuodessa sisäänostohinnoista. Noususuhdanteessa hinnat tuppaavat nousemaan. Laskusuhdanteessa on puolestaan laskupaineita.
Kun kurja suhdanne on kouraissut kuluttajan kukkarosta ylimääräiset pelimerkit pois, on myös kauppa pudottanut hintata-
soaan. Muutenkin kuin vaikeasti vertailtavilla bonuksilla ja plussa-pisteillä.
Keskon mukaan raaka-aineiden hinnanlasku antaa nyt mahdollisuuden puristaa hintoja alaspäin. Elintarviketeollisuusliiton mukaan kaupan hintakilpailu ottaa koville.

”Se ei edistä talouskasvua ja, jos lasku jatkuu pitkään, kotimaisten ruokien ja juomien tarjonta voi jopa supistua”, sanoo ETL:n johtaja Heli Tammivuori joulukuun suhdannekatsauksessa.
Myös maanviljelijät ovat valitelleet tuottajahintojen luisua. Halpuutettujen tuotteiden myynnin kasvu ei päädy maatalousyrittäjän pankkitilille.
Kuluttajalle kauppaketjujen kilpailu tarkoittaa halvempaa ruokakoria. Tämä on pelkästään hyvä asia niin kauan kuin tuotteiden laatu ei heikkene.
Harva on kuitenkaan tullut ajatelleeksi sitä, että kilpailun lisäämisen haittapuolena on kaupan keskittyminen entistä harvempien käsiin. Suomen Lähikauppa on siirtymässä Keskon omistukseen tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Maatalousyrittäjien kannalta tilanne kurjistuu lisää, jos raaka-aineiden globaali hintasyöksy jatkuu. Teollisuus saa kyllä halvempia raaka-aineita, mutta muut tuotantokulut eivät jousta ja ulos pitää myydä entistäkin halvemmalla.
Ruuan hinnanlaskulle ei ole näkyvissä loppua tänä vuonna. Ruoka ei siis ole vielä liian halpaa ainakaan kolmelle suurelle kauppaketjulle.
Kirjoittaja on Kauppalehden toimituspäällikkö.
Hintakilpailulle ei ole näkyvissä loppua.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti