Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- ja Venäjän itärajaylitykset...

Kun minäkin olen teksteissäni kommentoinut Suomen ja Venäjän itärajaan liittyviä asioita - viimeksi tänään - lienee syytä hiukan selventää, miksi asia minua on kiinnostanut.

Olen käynyt Luoteis-Venäjällä, Barentisin meren rannalla monta kertaa. Viimeisestä käynnistäni on jo tosin aikaa kymmenen vuotta.

Listaan käymiseni seuraavasti lyhyen kaavan mukaan:

+ syksyllä vuonna 1993
Olin mukana Lapin lääninhallituksen delegaatiossa, 3 opettajaa ja 25 oppilasta Lapin läänin ammatillisista oppilaitoksista. Ikimuistettava matka Rajajoosepin kautta. Kävimme Muurmanskissa ja osa Severomorskissa - muun muassa minä.
Siellä tapasin tulevat kuvataideyhteistyökumppanini Art Nord-nimisessä taidegalleriassa. Siitä tapaamisesta käynnistyi Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - joka toimii edelleen tosin "säästöliekillä"...

+ alkukesästä vuonna 1994
Kävin pystyttämässä kahden kemiläisen kuvataiteilijan kanssa (neljän kuvataiteilijan työt) taidenäyttelyn Muurmanskin taidemuseoon. Näyttely siirrettiin kuvataideystävieni toimesta Severomorskin taidemuseoon myöhemmin kesällä. Todella mielenkiintoinen matka, josta voisin kirjoittaa vaikka kirjan "vasemmalla kädellä" - mukava matka kaiken kaikkiaan...
Mielenkiintoinen kulttuurimatka, joka toteutettiin Rajajoosepin kautta.

+ alkukesästä vuonna 1995
Olin vaimoni ja kemiläisen graafikon kanssa Muurmanskissa. Kävimme myös Severomorskissa. Mielenkiintoinen kulttuurimatka. Matka toteutettiin Rajajoosepin kautta.

+ alkukesästä vuonna 1998
Kävin vaimoni kanssa Muurmanskissa, josta matkamme jatkui itään Tumanny-nimiseen kylään. Olimme toisen kuvataideystävämme aviovaimon vanhempien vieraana. Erittäin erikoinen ja vaiherikas matka. Yritimme päästä Teriberka-nimiseen kalastajakylään, mutta se jäi yritykseksi. Em. matkaa olemme kuvataideystäviemme kanssa muistelleet vaiherikkaana tapahtumana. Matka toteutettiin Norjan Kirkenesin kautta - mielenkiintoista, yövyimme Kirkenesin kupeessa majatalossa menomatkalla ...

+ alkukesästä vuonna 1999
Kävin vaimoni ja keski-suomalaisen avioparin kanssa pystyttämässä taidenäyttelyn Severomorskiin. Mielenkiintoiseksi matkan teki se, että se toteutettiin Norjan Kirkenesin kautta. Asuimme hotellimajoituksessa Muurmanskissa niin kuin muillakin matkoilla. Ainoastaan kerran olemme yöpyneet Severomorskissa. Kyllä tästäkin matkasta on paljon muisteltavaa...

+  alkukesästä vuonna 2003
Olin Lapin lääninhallituksen organisoimalla seminaarimatkalla kahdeksan hengen ryhmässä 28.04.- 01.05.2003 välisenä aikana Muurmanskissa. Erittäin hyvä ja monipuolinen ohjelma. Tapasin kuvataideystäväni ja keskustelimme alustavasti lähitulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista. Matka toteutettiin Rajajoosepin kautta.

ja 

+ alkukesästä vuonna 2005
Tapasin vaimoni kanssa Severomorskin kulttuuriosaston johtajan Olga Katsaranin hänen ollessa Severomorskin Lasten Musiikkikoulun ryhmän kanssa Kemissä helmikuussa 2005. Hän esitti alustavan pyynnön, kutsun meille saapua vierailulle Muurmanskiin/Severomorskiin 10.-15.06.2005 välisenä aikana.

Toteutimme em. vierailun. Matka oli perinteisen rankka toteutettuna halvimmalla mahdollisella tavalla. Nimenomaan Ivalo-Rajajooseppi-Murmansk on bussimatkana ongelmallinen.
Tieolosuhteet huonot, niin kuin ennenkin, venäläinen bussikalusto epämääräisessä kunnossa ja ahdas, niin kuin ennenkin ja asiakkaan palvelu alle kaiken arvostelun, niin kuin ennenkin. Siinä ei siis ollut mitään uutta.

Onneksi perillä kaikki oli toisin! Ystävämme pitivät todella hyvää huolta meistä ja hotellimajoitus oli asiallinen. Meitä pidettiin kuin piispaa pappilassa. Erinomainen ohjelma. 

Meillä on ollut aina turvallinen olo matkoillamme. Meillä on ollut aina Severomorskin kulttuuriosaston pienoisbussi käytössämme. Meille on tullut tunne, että - usein järkälemäseiset bussikuskit ovat turvamiehiä. Bussissa on aina ollut lisäksi 2-3 henkilöä kulttuuriosastolta, kuvataideystävämme 2-3 henkilöä ja luonnollisesti tulkki - niin ja tietysti me vieraat...

Erityisesti tätä matkaa olemme usein erityisellä lämmöllä muisteltu. Se oli eräänlainen jäähyväiskäynti - toistaiseksi.

Tämän matkan jälkeen Olga siirtyi aviomiehensä Aleksanderin perässä Moskovaan. He ovat siellä edelleen..
_______________________________________________________________________

Miksi tämänkin kirjoitin globaaliin jakeluun? Siksi, että arvelen asian joitakin lukijoita aidosti kiinnostavan.
Varsinkin kun tuo em. Severomorsk (Pohjoinen meri) niminen kaupunki on ollut ja on edelleen ns. suljettu kaupunki. Tälläkin hetkelläkin Venäjän Pohjoisen Laivaston yhä voimistuva tukikohtakaupunki...

Vastavuoroisesti sieltäpäin on ollut kovaa kulttuuriaktiviteettia Suomeen. Miäkäli siitä haluat lukea - Googlaa Aki Pyykkö Kemi - ja valitse vanhoilta kotisivuiltani Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- niin johan alkaa löytyä tarkempaa tarinaa vajaa kymmenen sivua.

Todettakoon, että Muurmanski täyttää tänä vuonna 100 vuotta. 

Saapa nähdä, tuleeko kutsu juhliin? Sen pitäisi tulla pikapuolin, että voi alkaa orientoitua asiaan. Toivottavasti tämän tekstini lukee esim. Muurmanskin kulttuuriosaston johtaja ja/tai Muurmanskin taidemuseon johtaja. Tapasin heidät pari vuotta sitten Kemin taidemuseolla taidenäyttelyn avajaisissa.

Kunhan tuo itärajan tilanne tuosta vielä rauhottuu niin avot...