Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Saatko talvella herkästi sähköiskuja? Syy voi olla vaatteissasi – näin estät iskut
Sähköstatiikan dosentti Matti Murtomaa rikkoi pienellä sähköiskulla kannettavan tietokoneensa. Asiantuntija syyttää tapahtuneesta fleeceään ja kertoo, miten sähköiskut voi talvella välttää.
Saatko sähköiskun aina, kun nouset autosta? Niin ei tarvitse olla.
”Ennen kuin persaus nousee penkistä, pitäisi ottaa kiinni jostain auton metalliosasta, esimerkiksi ovenkarmista”, neuvoo sähköstatiikan dosentti Matti Murtomaa Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitokselta.
Silloin ihmisessä oleva sähkövaraus purkautuu hallitusti, eikä sähköiskua pääse syntymään. Autosta nousevassa ihmisessä on nimittäin rutkasti staattista sähköä. Se on syntynyt siitä, että vaatteet ovat automatkan aikana hanganneet auton istuinta. Materiaalien välillä on siirtynyt elektroneja ja niihin on syntynyt jännitettä, hankaussähköä. Isosta metallipinnasta kiinnipidettäessä jännite purkautuu hallitusti, mutta pinnan pitää olla tarpeeksi iso.
”Se, että pitää mutteria kädessä, ei riitä.”
Sähköiskuja ymmärtääkseen täytyy ymmärtää kevyesti fysiikkaa. Kyse on elektroneista, joita on jokaisessa atomissa. Kahden materiaalin kohdatessa elektroneja siirtyy materiaalista toiseen. Tämä edellyttää sitä, että materiaalit ovat sähköisesti eristäviä. Kankaat esimerkiksi eristävät sähköä, metallit eivät. Ne johtavat sähköä. Jos siis kaksi metallipalaa kohtaa, ne eivät saa toisistaan sähköiskua. Ihminen ja ovenkahva puolestaan saavat. Sähköiskussa materiaalien välillä oleva jännite-ero purkautuu. Mikäli jännite-ero on tarpeeksi suuri, syntyy huomattavissa oleva sähköisku.
Talvella sähköiskuja saa enemmän, koska ilma on kuivaa. Sekin on fysiikkaa.
Ilmankosteus on nimittäin paras sähköiskujen estäjä, sillä se parantaa aineiden sähkönjohtamiskykyä. Kosteisiin pintoihin ei siis muodostu isoja sähkövarauksia, jotka pääsisivät purkautumaan sähköiskuina.
Ilmankosteus on nimittäin paras sähköiskujen estäjä, sillä se parantaa aineiden sähkönjohtamiskykyä. Kosteisiin pintoihin ei siis muodostu isoja sähkövarauksia, jotka pääsisivät purkautumaan sähköiskuina.
”Niissä maissa, joissa ilmankosteus on suuri, ihmisten ei tarvitse kuljeskella pelkäämässä erinäisiä tällejä. Esimerkiksi Thaimaassa tätä ilmiötä ei ole – kuten ei luntakaan”, Murtomaa sanoo.
Toiset ihmiset tuntuvat kuitenkin saavan sähköiskuja herkemmin kuin toiset. Sen selittää Murtomaan mukaan pukeutuminen.
”Todennäköisesti ne, jotka saavat enemmän sähköiskuja, pukeutuvat enemmän keinokuituihin.”
Keinokuidut ovat sähköisesti eristävämpiä. Toisin sanoen teryleenihousut iskevät enemmän kipinää kuin villahousut, koska luonnonmateriaalit sitovat itseensä helpommin kosteutta.
Vaikka sähköiskut tuntuvat pieniltä, niissä purkautuu isoja jännitteitä. Kun ihminen tuntee sähköiskun sormenpäässään, purkautuva jännite on tuhansia voltteja. Vertailun vuoksi pistorasiasta tulee 240 volttia sähköä. Hankaussähkön aiheuttama sähköisku ei kuitenkaan vahingoita ihmistä, sillä vaikka siinä kulkeva virta onkin suurta, läpilyönnissä siirtyvä energia on pieni, Murtomaa selittää.
”Tällaisen sähköiskun suurin vaara on se, että kädessä oleva kahvikuppi kaatuu.”
Staattisella sähköllä voi kuitenkin hajottaa elektroniikkaa. Sen Murtomaa tietää omasta kokemuksesta. Kerran hän rikkoi pienellä sähköiskulla kannettavan tietokoneensa. Siitä hän syyttää fleeceään.
”Fleece varautuu todella paljon. Ja minulla on fleece usein päällä.”
Fleecestä Murtomaa ei ole luopunut, mutta nykyään hän välttää sähköiskut erikoisvalmisteisella avaimenperällä.
”Se on sellainen puolijohtava muovilätkä. Kosken sillä tietokoneeseen ennen kuin käynnistän sen. Lätkä purkaa minussa olevan sähköjännitteen hallitusti.”
Samaa kikkaa voi Murtomaan mukaan kokeilla myös kotona.
”Jos tietää saavansa sähköiskun aina samasta kohdasta, siihen voi tökätä vaikkapa metalliavaimella. Osa sähköjännitteestä purkautuu, eikä isku satu niin paljon.”
Vielä tehokkaampi keino suojautua talven sähköiskuilta on ostaa ilmankostutin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti