Auto 130 vuotta – Benzin hevosettomia vaunuja pilkattiin ankarasti
Berliinin keisarilliseen patenttitoimistoon jätettiin 29.1.1886 hakemus erikoisesta vaunusta, jota liikuttelisi moottori. Keksijä Carl Benzille naurettiin, koska kaikillahan oli hevonen. Suomesta löytyy tarkka kopio maailman ensimmäisestä autosta ja vain kaksi ihmistä, jotka saavat sen käyntiin. Yle oli paikalla, kun Motorwagen herätettiin henkiin.
Tammikuussa 1886 kaikki oli valmista ja Benz toimitti patenttihakemuksen Berliiniin. Keksinnöstä Benz-Patent-Motorwagen numerolla DRP 37435 tuli maailman ensimmäinen automobiili.
Motorwagen liikkui ensimmäistä kertaa julkisesti Mannheimin ympäristössä kesäkuun alussa 1886. Alku oli pelkkää pettymystä. Auton moottori oli epäluotettava ja kansa nauroi itsekseen liikkuvalle vaunulle, jota piti vähän väliä työntää. Kun vaunu liikkui, väki oli peloissaan.
Jatkuva pilkka sai Benzin masentumaan. Sen ajan parhaatkaan saksalaiset tekniikan asiantuntijat eivät uskoneet hevosettomilla vaunuilla olevan tulevaisuutta.
Kaiken takana oli nainen – tottelematon Bertha Benz herätti kiinnostuksen
Elokuussa 1888, kun Motorwagenista oli tehty kolmas versio, Bertha Benz teki tempun, joka muutti kaiken. Bertha ja Benzin pojat Eugen ja Richard lähtivät Carl Benzin tietämättä ajamaan Motorwagenilla kohti yli sadan kilometrin päässä olevaa vanhempien kotitaloa Pforzheimissa. Poikia tarvittiin, sillä Motorwagenia ei naisen voimin saanut käyntiin ja lisäksi 0,75 hevosvoiman moottorilla varustettua vaunua piti työntää ylämäissä.
”Testiajaja” Bertha Benzin suoritus sai valtavasti huomiota ja Motorwageneita alkoi mennä kaupaksi. Kaikkiaan Carl Benz sai myytyä 25 Motorwagenia. Bertha Benzin tuolloin salaa ajama reitti on Saksassa nykyään historiallinen muistotie.
Benz ei ollut autoilun kiistaton keksijä
Historioitsijoiden kesken on edelleen erimielisyyttä, kuka oikeasti keksi maailman ensimmäisen auton.
Myös toinen saksalainen, Gottfried Daimler, kehitteli hevosettomia vaunuja 1886. Vain muutaman kymmenen kilometrin päässä toisistaan asuneet miehet eivät kuitenkaan tunteneet toisiaan. Herrat eivät myöskään elinaikanaan koskaan työskennelleet yhdessä. Benzit ja Daimlerit pantiin yhteen vasta yrityskaupoilla 1926.
Monet pitävät kuitenkin saksalaissyntyistä, mutta sittemmin Itävaltaan muuttanutta Siegfried Marcusia todellisena ykkösenä. Vielä 1920-luvulla Marcusta pidettiin yleisesti bensiinikäyttöisen auton keksijänä, mutta sitten valtaan tulivat natsit ja dokumentteja katosi. Marcuksella oli juutalaistausta.
Suomessa Benziä vartioi autotohtori Paasivirta
Suomesta löytyy tarkka kopio Benzin Motorwagenista. Mercedes-maahantuoja Veho osti Saksasta replikan sarjanumerolla 89 kymmenkunta vuotta sitten.
Kesti vuosia ennen kuin Vehon Motorwagen lähti ensimmäistä kertaa käyntiin. Autoon ei aluksi saanut oikeanlaista polttoainetta. Sitten Saksan tehtaalta tuli nootti, autolla pitää ajaa, muuten sille käy huonosti.
Paasivirta sanoo leikkisästi olevansa Benzin autotohtori. Käynnistyminen vaatii täydellisen kaasu-ilmaseoksen, jota säädetään käsin. Sytytystulppa kuivataan välillä ja katkojan kärkiäkin saatetaan joutua välillä hiomaan. Kun kone vihdoin käy, öljyä roiskuu auton perästä ja jäähdytysnestettä tippuu maahan. Se kuuluu asiaan.
Paasivirta osaa joka kerta Benziä käynnistäessään arvostaa, kuinka pieniä muutaman kymmenen käynnistysvedon kärsimykset ovat sen rinnalla, mitä Carl Benz itse joutui kokemaan.
Carl Benz kuoli vuonna 1929. Auton keksijä ei omana elinaikanaan saanut sitä tunnustusta, mikä hänelle varmasti kuului. Liikemiehenä Benz oli surkea. Hän ei ymmärtänyt tehdä automobiileistaan lisenssisopimusta. Yksikään Benzin jälkeläinen ei ole saanut yhdestäkään maailmalla myydystä autosta penniäkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti