Analyysi: Hallitus tasapainoilee itärajaratkaisussa
Pakolaistulvan hallinnasta on tullut kahdeksan kuukauden ikäiselle Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle testi, joka edellyttää ministereiltä vaativamman luokan valtiomiestaitoa. Kokenut diplomaatti Rene Nyberg on näyttänyt poliitikoille mallia: sano niin kuin asiat ovat, mutta älä provosoidu, kun provosoidaan.
Paine Suomen pohjoisilla raja-asemilla on kasvanut pikkuhiljaa ja siirtynyt lännestä itään. Pakolaisia on kulkenut Ruotsin kautta Suomeen, Venäjältä Norjaan ja nyt Venäjältä Suomeen.
Lapin rajanylityspaikoilta on tämän vuoden aikana jätetty jo yli 400 turvapaikkahakemusta. Tällä hetkellä Alakurtissa ilmeisesti odottelee Suomeen pääsyä satoja viisumittomia, eri kansallisuutta edustavia pakolaisia.
Maahantulijoiden potentiaali Venäjän rajalla on uhkaava. Pahimmillaan liikkuvaa väkeä on arvioitu olevan satoja tuhansia.
Jos Venäjän viranomaiset ovat hyväksyneet viisumittomien liikkumisen, on oleellista tietää, miksi he tekevät niin.
Suomen viranomaisilla pitäisi se tieto olla. Ykköspoliitikot, presidentti, ulkoministeri ja pääministeri ovat vakuuttaneet pitävänsä tiivistä yhteyttä Venäjän kollegoihin. Tällä viikolla ministeritapaamisia on kaksi.
Venäjällä voi olla intressi työntää siirtolaisiaan EU-rajan yli Suomen puolelle talousvaikeuksien takia. Halpa öljy heikentää ruplaa ja Venäjän talous yskii. Venäjällä voi olla myös halu testata EU:n ulkorajaa hetkellä, jolloin EU-jäsenmaat riitelevät keskenään pakolaisten siirroista ja rajavalvonnasta.
Venäjän koventuneesta linjasta viestitti eilen ulkoministeri Sergei Lavrov. Hänen mukaansa Venäjä ei toistaiseksi ota vastaan tuhansia pakolaisia, jotka Norja haluaisi palauttaa takaisin Venäjälle.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) punnitsi sanansa erityisen tarkasti tämänaamuisessa tiedotustilaisuudessa – tarkemmin kuin koskaan pakolaiskriisin aikana.
Ilmeisesti konkretian puute sai Lännen median toimittajan kysymään, miksi poliitikot puhuvat itärajan tilanteesta ja Venäjän motiiveista niin varovasti, kun kansalaiset puhuvat suoraan.
Yksi vastaus lienee, että Venäjän kanssa käytävien neuvottelujen varsinainen sisältö jäi kerrottavaksi seuraavalle portaalle eli pääministereille perjantain tapaamisen jälkeen. Orpon koukeroisin sanoin silloin voi "odottaa seuraavia askeleita".
Yhden askeleen Orpo kuitenkin kertoi. Suomi ja Venäjä neuvottelevat uuden, kahdenvälisen yhteistyöasiakirjan. Siis siitä huolimatta, että venäläiset voisivat jo nyt omilla toimillaan estää laitonta maahantuloa. Lisäksi maiden välillä on useita kahdenvälisiä sopimuksia rajavalvonnasta ja rikoksentorjunnasta.
EU-maa Suomi on viime vuosina korostanut toimivansa unionin osana ja sen sopimusten pohjalta. Venäjällä puolestaan on ollut halua vahvistaa omaa rooliaan lisäämällä kahdenvälisyyttä. Nyt neuvoteltavassa yhteistyöasiakirjassa on hönkäys vanhaa maailmaa.
Yhteistyöasiakirjan voi nähdä yrityksenä olla provosoitumatta. Presidentti ja ministerit yritttävät hakea neuvottelutietä ja ratkaisuja, joilla tilanne itärajalla rauhoitetaan. Presidentti Sauli Niinistö antoi eilen ymmärtää, että valtiojohdon neuvottelulinjasta on sovittu viime viikolla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
– On viisaampaa, ettemme kovin paljon julista suunnitelmiamme, sanoi Niinistö.
Ainoa räväkämpi lausunto hallituksen riveistä on tullut ulkoministeri Timo Soinilta (ps.), joka väläytti mahdollisuutta sulkea itäraja. Se viesti oli enemmänkin tarkoitettu kotimarkkinoille ja perussuomalaisten kannattajille.
Perjantaina on uusi asetelma. Silloin ministereillä pitäisi olla itärajan ratkaisuista tarkempaa kerrottavaa kuin hyvä neuvotteluhenki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti