torstai 7. tammikuuta 2016

Professori Juha Siltala: Koko kansantalouden kiertokulku pitäisi saada uusiksi...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa 

Professori Juha Siltala: Koko kansantalouden kiertokulku pitäisi saada uusiksi

Työelämään perehtynyt Suomen historian professori Juha Siltalta muistuttaa, että automaatio ei korvaa ihmistä. Ihmistä tarvitaan esimerkiksi määrittämään ongelmat ja hahmottamaan asioita. Siltalan mukaan Suomessa pitäisi harkita kansalaispalkkaa, jos silpputyö yleistyy entisestään.


Video: Juha Siltala
10:03

Työelämä muuttuu nopeasti ja vaikeasti ennustettavalla tavalla. Epävarmuus työpaikkojen kohtalosta ja pelko työntekijöiden suuremmasta kuormituksesta kasvavat. Takaako koulutus enää menestystä? Työelämän murroksesta keskusteltiin professori Juha Siltalan kanssa. Video: Yle

Suomen historian professorin Juha Siltalan mukaan verotulojen kasaan saaminen voi muodostua Suomessa ongelmaksi. Näin käy, jos tuottavuus irtoaa työtuloista eli työtulot eivät kehity tuottavuuden tahdissa ja lisäksi työ silppuuntuu irti työsuhteista, Siltala varoittaa.
Kansantalouden kiertokulkuun ei tällöin saada riittävästi kulutuskysyntää eikä verotuskohteita ole tarpeeksi, jotta julkiset palvelut voitaisiin niillä rahoittaa.
Ihmiset haluaisivat tehdä hoitotyötä, opetustyötä ja tutkijan työtä. Ne olisivat mielekkäitä töitä.
– Juha Siltala
Siltalan mukaan olisi tärkeää osata ottaa riittävästi irti inhimillisestä pääomasta. Siltala muistuttaa, että automaatio ei korvaa ihmistä.
– Ihminen asettaa ongelmat, ihminen hahmottaa asiat ja ihminen on myös hoitoalalla se tarpeellinen käsipari. Ei näitä koneet korvaa, Siltala huomautti Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
Siltalan mielestä pitäisikin miettiä, miten raha saataisiin kiertymään töihin, joissa kone ei voi korvata ihmistä.
– Ihmiset haluaisivat tehdä hoitotyötä, opetustyötä ja tutkijan työtä. Ne olisivat mielekkäitä töitä.

Moni asia ajateltava uusiksi

Siltala huomauttaa, että vaikka niin sanotusta uudesta työstä puhutaan paljon, kaksi kolmesta suomalaisesta on viimeiset 15 vuotta ollut entisen kaltaisissa tyypillissä työsuhteissa.
– Jos ajatellaan uutta työtä tallaisena uberisaationa, eli yksittäisten palvelusten huutokauppana netin kautta vailla työsuhdetta, silloin ollaan yrittäjyydessä.
Pitäisi myös harkita sellaista kansalaispalkkaa, jolla todella elää. Kuka sen sitten maksaa?
– Juha Siltala
Suureen suosioon noussut Uber-palvelu yhdistää taksikyytiä tarvitsevat ihmiset kyytiä tarjoaviin ihmisiin. Siltala huomauttaa, että tällaisessa työssä työn tekijällä ei ole kuitenkaan samaa vapautta myydä palveluitaan kenelle hyvänsä niin kuin yrittäjällä.
– Siinä on monesti myös aika lailla markkina-asemaa hallitseva välityskanava ja sen sanelema hinta. Tai huutokauppa yleensä vetää hinnan alas.
Siltalan mielestä moni asia olisi ajateltava kokonaan uusiksi, jotta silpputyöstä saataisiin jotain muutakin kuin täydentävää tulon lähdettä.
– Pitäisi ajatella kokonaan uusiksi eläkejärjestelmät ja irrottaa eläkekertymä työsuhteesta. Pitäisi myös harkita sellaista kansalaispalkkaa, jolla todella elää. Kuka sen sitten maksaa?

Julkisia palveluita ei voida enää ajatella pelkäksi menoeräksi

Professorin mukaan maailmantaloudessa viimeiset viisi vuotta vallinnutta kysyntälamaa sekä automaation ja keskiluokan ongelmia pohdittaessa on aina päädytty siihen, että tarvittaisiin jonkinlaista massiivista elvytystä.
Ei voida halveksien sanoa, että elämme toistemme paitoja pesemällä täällä
– Juha Siltala
Hänen mukaansa tarpeellista työtä olisi infrastruktuurissa, koulutuksessa, hoidossa ja esimerkiksi uusiutuvassa energiassa. Kysymys on, miten tämä työ saataisiin maksettua.
– Siinä tullaan tällaiseen työn uudelleen määrittelyyn niin, että ei voida halveksien sanoa, että elämme toistemme paitoja pesemällä täällä.
Siltalan mukaan silloin ei voida enää ajatella, että kaikki, mikä kotimarkkinoilla tai julkisissa palveluissa tapahtuu on pelkkä menoerä.
– Koko kansantalouden kiertokulku pitäisi saada uusiksi.
Juha Siltala on tutkinut suomalaista työelämää muun muassa tunnetussa teoksessaanTyöelämän huonontumisen lyhyt historia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti