maanantai 11. tammikuuta 2016

KUNNALLISTEN LUOTTAMUSTEHTÄVIEN ARVOSTUS

Olen kirjoittanut otsikon aihepiiristä aikaisemminkin, kukaties kaikkien 2000-luvulla pidettyjen kunnallisvaalien alla.
Suomessa kunnallisvaalit toimitettiin aikaisemmin joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina. 

Seuraavat kunnallisvaalit, nimenmuutoksen jälkeen kuntavaalit, pidetään huhtikuussa 2017.

Viime aikoina olemme saaneet lukea monien kokeneiden kunnallispoliitikkojen päättäneet luopua ehdokkuudesta. On luonnollista, että vuosikymmenien luottamustehtävien hoito jättää jälkensä. Osa heistä jättäytyy sivuun ilmeisen turhautuneena, voimattomana yksittäisen luottamushenkilön mahdollisuuksiin vaikuttaa välillä ahdistavan tiukoissa talousprosesseissa.

Vaalit ovat siis runsaan vuoden päästä. Kuntavaalit ovat oikeastaan aivan kohta, koska tuo Suomi-nimisen lintukodon pysäyttävä kesä kaatuu ohi kiitävän kevään jälkeen päällemme ryminällä tuossa tuokioissa.

Eri puolueiden paikalliset ykkösketjut katselevat jo ”sillä silmällä” ympärilleen rekrytoidakseen riveihinsä varteenotettavia kunnallisvaaliehdokkaita. On tärkeää saada ns. täydet listat, joilla poimitaan kaikki mahdolliset potentiaaliset äänet omaan koriin…

Ykkösketjujen puoluejyrät toivovat löytävänsä pomminvarmojen ääniharavien lisäksi sellaisia ehdokkaita, jotka saisivat Suomen suurpuolueen, myös paikallisen suurpuolueen Nukkuvat liikkeelle vaalipäivänä. Nukkuvien ääniosuus on noussut yli 40%!
Ja se nousee lisää seuraavissakin vaaleissa, mikäli selkeästi uutta ilmettä ja äänestysmotivaation nousua ei löydetä lähikuukausina, viimeistään seuraavan vuoden aikana. Kukaties kunnallisvaalien lähestyessä syntyy aivan uusia paikallisryhmittymiäkin.

Monet meistä väittävät, että mitä se oikeastaan kannattaa äänestää, sama meno se kuitenkin jatkuu joka tapauksessa, olipa asioista päättämässä kuka tahansa.

Monet meistä väittävät myös, että kyllä sitä vaalien alla luvataan vaikka kuu taivaalta, mutta kun vallan kahvaan päästään, niin lupaukset unohtuvat ja takki kääntyy sutjakkaasti yhdessä yössä.

Monet meistä väittävät lisäksi, että kaikilla poliittisilla puolueilla ohjelmat ovat niin samantyyppiset, ettei niitä juuri toisistaan erota…

Olipa asia niin tai näin, joka tapauksessa kunnallisten luottamustehtävien arvostuksen ja kiinnostavuuden on kohennuttava nykyisestään!

Miten? Muun muassa siten, että on selkeästi viestitettävä mahdollisuuksista ruohonjuuritason vaikuttamiseen. Kyllä nimenomaan kunnallispolitiikka parhaimmillaan, mm. lautakuntatyöskentely on yhteisten asioiden hoitamista.

Siten myös, että työnantaja, olipa kyseessä kunta, kuntayhtymä, julkinen virasto, yksityisyritys, tms. arvostaa niiden työntekijöiden ja virkamiesten luottamustyöpanosta, jotka ovat esim. valtuusto- tai hallitusjäsenenä ja lautakuntajäsenenä tekemässä luottamusmiestyötä yhteiseksi hyväksi. 

Oikeastaan työnantajan on syytä olla erityisen tyytyväinen siitä, että työntekijöiden ja virkamiesten joukosta löytyy sellaista aktiviteettia, että se on johtanut em. tyyppisiin tehtäviin.

Tehtävien arvostusta tukee muun muassa toimenpiteet, joilla luottamustehtävissä työskentelevälle taataan palkallinen osallistuminen työaikana kokouksiin siten, että hän ei joudu täyttämään ansionmenetyslomakkeita eikä hänelle maksettavaa palkkaa veloiteta kaupungin/kunnan kassasta.
Se on sitä yhteisvastuullisuutta, sillä luottamustehtävissä toimivat hoitavat loppujen lopuksi myös oman työnantajansa etuja.
Esimerkiksi yksi tai kaksi 1-3 tunnin kokous kuukaudessa ei voi olla kynnyskysymys minkään työnantajatahon palkkakertymässä!
Toisaalta kukaan työntekijä tai virkamies ei voi olla niin korvaamaton, ettei hänen työpanostaan voida korvata riittävän aikaisessa vaiheessa sovituilla sijaisjärjestelyillä.

Mielestäni kunnallisten luottamustehtävien hoito ei voi eikä saa olla pelkästään omalla vapaa-ajalla tapahtuvaa harrastuksenomaista puuhastelua. Mielestäni luottamustehtävien kokousajankohdat pitää olla ma-pe pääsääntöisesti klo 12-16 välisenä aikana, sillä asiantuntijoiden mukaan myöhäisenä ajankohtana alkavien ja pitkään kestävien kokousten tehokkuus on alhainen.

Siirtyminen kokousten aikaistamiseen parantaa tehtävien päätösten tasoa, järkeistää kaikkien osapuolten ajankäyttöä ja edesauttaa luottamustyössä jaksamista.

Kokouksista ei saa muodostua arvokasta ajanhukkaa-tyyppisiä seurustelutapahtumia.

Lisäksi em. menettelyllä todennäköisesti puretaan edes hiukan valitettavan monien nykyluottamushenkilöiden iltakokousruuhkaa...





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti