Mitäpä tuohon muuta sanomaan, jos yksityista rahaa löytyy, niin mikä ettei. Suomen valtion ei pidä koskea asiaan pitkällä kepilläkään...
Näin tänään keskiviikkona 24.06.2015...
Guggenheim ei saa kannatusta Helsingin poliitikoilta
HS soitti Helsingin kaupunginvaltuutetuille ja kysyi kantaa Guggenheim-säätiön uuteen ehdotukseen
Helsingin Sanomat
Haluatko lukea koko artikkelin? Hanki rajaton lukuoikeus:
__________________________________________________
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Guggenheim-kilpailun voittajaksi valittiin Moreau Kusunoki Architects -toimiston "Majakka"
GUGGENHEIM-SÄÄTIÖN HAVAINNEKUVA
Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun voittajaksi on valittu arkkitehtitoimisto Moreau Kusunoki Architectsin suunnitelma Art in the City, josta on Suomessa puhuttu Majakkana.
Voittaja julkistettiin tiistaina Guggenheim-säätiön tiedotustilaisuudessa Helsingin Palace-ravintolassa, kivenheiton päässä museolle varatusta tontista.
Ranskalainen Moreau Kusunoki Architectes -toimisto on perustettu vasta loppuvuodesta 2011, ja sen tunnetuimpiin töihin kuuluvat Beauvais'n uusi teatteri, Fonds Régional d'Art Contemporain -museo Marseillessa ja Matsuri Boetie -ravintola Pariisissa.
Tuomaristo valitsi voittajan äänestämällä. Helsingin Sanomien tietojen mukaan toiseksi jäi "Makasiinina" tunnettu ehdotus.
GUGGENHEIM-SÄÄTIÖN HAVAINNEKUVA
Guggenheim Helsinki -tukisäätiön puheenjohtaja Ari Lahti kertoi samassa tiedotustilaisuudessa, että se on kerännyt yksityistä rahaa Helsingin museota varten viimeisen kuuden kuukauden aikana yli 10 miljoonaa euroa.
GUGGENHEIM-SÄÄTIÖN HAVAINNEKUVA
Tämä on yli kolmasosa säätiön tavoittelemasta 28 miljoonasta eurosta, mutta jää silti alle kesäkuulle asetetun 14 miljoonan tavoitteen.
Yksityisen rahoituksen määrä voi olla ratkaisevassa roolissa, kun Helsinki pohtii kantaansa uuteen ehdotukseen.
RIO GANDARA HS
Guggenheim-säätiö kertoo voittajaehdotuksesta tiedotteessa seuraavasti:
"Voittajaehdotuksessa näyttelytiloina toimivat katumaisen tilan ympärille ryhmitellyt, toisiinsa yhteydessä olevat paviljongit ja aukiot. Sen dramaattisessa julkisivussa hyödynnetään kotimaista hiilikäsiteltyä puuta ja lasia. Itse museo rakentuu kaikkiaan yhdeksästä matalasta paviljongista ja yhdestä majakkamaisesta tornista. Museo on yhteydessä ympäröivään kaupunkitilaan eri tavoilla: vieraat pääsevät kulkemaan Tähtitorninvuoren puistoon kävelysiltaa pitkin, kun taas meren puolella rantapromenadi yhdistää
rakennuksen Eteläsatamaan."
rakennuksen Eteläsatamaan."
RIO GANDARA HS
Tuomariston mielestä voittajaehdotus on "aluetta ja ympäristöä kunnioittava".
"Satama, puisto ja kaupunki käyvät kukin vuoropuhelua rakennuksen kanssa. Muodot ja materiaalit ovat erottuvia ja moderneja olematta kuitenkaan ikonisia. Piirustuksista huokui yhteisöllisyyden henki ja elämä, joka vastasi ohjeistusta kunnioittaa sekä Suomen kansaa että tulevaisuuden museon luomista", tuomariston lausunnossa sanotaan.
Ehdotus vaatii kuitenkin vielä työstämistä.
"Pystysuuntaisen liikkeen, pääterassin käytön ja kattorakenteen katsottiin vaativan lisätyötä, mutta näitä seikkoja pidettiin normaalina osana projektikehitystä, ja tuomaristo luotti konseptin vahvuuteen", lausunnossa jatketaan.
Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Jukka Petäjä pitää voittanutta Majakka-suunnitelmaa hienona. Petäjää rakennuksen kilpailun sääntöjä rikkonut korkeuskaan ei haittaa.
"Rakennus nousee kohti Tähtitorninmäkeä, ja siinä mielessä se sopii hyvin maisemaansa", Petäjä sanoi HSTV:n haastattelussa.
Museon ystävien yhteenliittymän, Guggenheim Helsinkiin -yhdistyksen puheenjohtaja Rafaela Seppälän mielestä voittajatyö vaikuttaa loistavalta.
"Valittu projekti esittää myös sitä globaalia merkitystä, mikä kilpailulla on ollut, kun voittaja on ranskalaisjapanilainen arkkitehtitoimisto", Seppälä sanoi HS:n toimittajan Kirsi Alm-Siiran haastattelussa heti Guggenheimin tiedotustilaisuuden jälkeen.
Seppälän mielestä voittajasuunnitelmassa puunkäyttöä on ajateltu voimakkaasti, ja tämä tuo työhön myös suomalaisuutta. Voittajatyön ajatus yhteisöllisyydestä ja monesta eri tilasta, joissa kaikissa tehdään eri asioita, on nimenomaan tähän aikaan sopiva, Seppälä sanoo.
"Emme tiedä mitä uuden vuosisadan museolta vaaditaan, joten siellä pitää pystyä tekemään paljon eri asioita. Ei tiedetä, mistä taide huomenna on tehty. Voittaja on muutoskykyinen projekti."
Seppälä on Sanoman suuromistaja. Helsingin Sanomat on osa Sanomaa.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan uusi hallitus ei ole vielä keskustellut Guggenheimista.
"Sen aika on sitten, jos on olemassa konkreettinen esitys valtion mahdollisesta roolista hankkeessa", Grahn-Laasonen sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön lähettämässä tiedotteessa.
"Ajatus Guggenheimista on kiehtova, mutta onko sen mahdollista toteutua, sitä en vielä tiedä", Grahn-Laasonen jatkaa tiedotteessa. Laasosen mukaan hanke on joka tapauksessa ensisijaisesti Helsingin kaupungin ja Guggenheim-säätiön välinen.
Kesäkuussa 2014 avattu ja 1 715 kilpailutyötä houkutellut kilpailu oli yksi maailman suurimpia arkkitehtuurikilpailuja. Kuusi finalistitoimistoa ehdotuksineen julkistettiin joulukuussa 2014.
Voittaja saa palkinnoksi 100 000 euroa. Voittajasuunnitelman toteutuksesta ei kuitenkaan ole vielä varmuutta. Seuraavaksi Helsingin kaupungin on määrä ottaa kantaa Guggenheimin ehdotukseen.
Tuomaristoa johti Columbian yliopiston arkkitehtuuriohjelman dekaani Mark Wigley. Arkkitehtikuntaa tuomaristossa edustavat arkkitehti, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Aho, yhdysvaltalaisarkkitehti Jeanne Gang, espanjalaisprofessori ja -arkkitehti Juan Herreros, OOPEAA-toimiston osakas, arkkitehti Anssi Lassila, professori, arkkitehti Rainer Mahlamäki sekä japanilaisarkkitehti Yoshiharu Tsukamoto.
Lisäksi tuomaristoon kuuluvat Guggenheim-säätiön apulaisjohtajaNancy Spector, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri sekä teknologian tutkimuskeskus VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori.
HS:n arkkitehtuurikriitikkoPaula Holmilan mukaan kevään ennakkosuosikki oli "Pöytäliina" eli ehdotus nimeltä Quiet Animal. Se kaatui kuitenkin tiettävästi hankaliin teknisiin ratkaisuihin.
Moreau Kusunoki Architects -toimiston lisäksi finaaliin etenivät Sveitsissä ja Yhdysvalloissa toimiva AGPS Architecture Ltd, brittiläinen Asif Khan Ltd, Yhdysvalloissa, Espanjassa ja Australiassa toimiva Fake Industries Architectural Agonism, saksalainen Haas Cook Zemmrich Studio2050 sekä Espanjassa ja Australiassa toimiva SMAR Architecture Studio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti