On tämä Suomi kumma maa! Eivät edes ns. valtaeliitin populistiset kaapistatulot sytytä, vaan niitäkin on mukava populistisesti tylyttää.
Valtion rooli on ongelmallinen: Aika kasa - jopa 25 miljoonaa euroa - verotuloja jää saamatta, mikäli huippuyritysjohtajat intoutuvat palkanalennustalkoisiin...
Toki itsekin olen - olen aina ollut - sitä mieltä, että oikeudenmukainen = kunnon progressiivinen verotus on paras ratkaisu. Se maksaa, jolla on varaa maksaa...
Toki itsekin olen - olen aina ollut - sitä mieltä, että oikeudenmukainen = kunnon progressiivinen verotus on paras ratkaisu. Se maksaa, jolla on varaa maksaa...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Palkansaajapomot tyrmäävät eliitin lahjoitustalkoot: "Hyväntekijät paistattelisivat omassa erinomaisuudessaan"
VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
Palkansaajapuoli tyrmää elinkeinoelämän merkittävien vaikuttajien ajatuksen yritysjohtajien palkkojen vapaaehtoisista alennuksista tai lahjoituksista.
HS kertoi tiistaina, että Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtaja Matti Alahuhta, Finanssialan keskusliiton (FK) hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen sekä Koneen ja Sanoman hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin ovat valmiita leikkaamaan tuloistaan viisi prosenttia "yhteiseen hyvään" pääministeri Juha Sipilän (kesk) masinoiman yhteiskuntasopimuksen vauhdittamiseksi.
EK lähetti puheenjohtajansa Alahuhdan allekirjoittaman kirjeen 16 000 jäsenyritykselleen.
"Pyydämme, että kesän aikana yritysjohtajat miettivät, mitä he voivat tehdä yhteiskuntasopimuksen toteutuessa. Kyseeseen voisi tulla joko vuotuinen lahjoitus tai palkan alennus. Päätöksen toteuttamisaika on sitten, kun yhteiskuntasopimus on tehty", Alahuhdan kirjeessä sanotaan.
Palkansaajapuoli ei ole ajatuksesta innoissaan.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan hyväntekeväisyys on perusajatuksena hyvä, mutta ei yhteiskuntaa rakentaessa.
"Suhtaudun epäilevästi amerikkalaiseen hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikommista ja vähäosaisemmista pidetään huolta lahjoitusten avulla. Ja sitten hyväntekijät paistattelevat omassa erinomaisuudessaan", Palola tylyttää.
"Tarvitaan oikeudenmukainen verotus, jossa hyvätuloiset maksavat enemmän kuin pienipalkkaiset."
Lahjoittajien itsensä korostaminen ärsyttää Palolaa.
"Myös tavalliset, normaalituloiset ihmiset osallistuvat hyväntekeväisyyteen, mutta eivät he paistattele sillä julkisuudessa", Palola paaluttaa.
Myöskään Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ei ole innostunut EK:n tavasta osallistua talkoisiin.
Hän ei näe, että ulostulo helpottaisi yhteiskuntasopimuksen syntymistä."Tavallaan tässä rakennetaan lahjoitusvaroin toimivaa yhteiskuntaa, se perusidea on taustalla. Tässä siis jotkut eliitin määrittelemät hankkeet saisivat lisää rahaa."
"Ehkä yleistä ilmapiiriä se voi parantaa. Mutta voimmehan mekin [palkansaajajärjestöt] tehdä vetoomuksen, että lahjottakaa nyt kaikki jotain, mutta ei sopimuksia vetoomuksilla synny."
Kuljetusalaa edustavan AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen sanoo, että EK:n johtajien vetoomus on "puhdasta populismia".
"Minä olen arkkipiispa [Kari] Mäkisen kanssa samaa mieltä siinä, että verotus on paras keino saada hyvätuloiset talkoisiin mukaan. Keinoja on monia. Progressiivista verotusta voi jyrkentää, pääomaverotusta kiristää ja varallisuusveron palauttaa. Nämä kohtelisivat kaikkia tasapuolisesti. Sitä paitsi jos he antavat lahjoituksia, he saavat verohuojennuksia", Piirainen sanoo.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta peräänkuuluttaa myös verotusta lahjoitusten sijaan.
"Kyllä paras tapa olisi ansio- ja pääomaveron kiristäminen. Tuo ehdotushan perustuu vapaaehtoisuuteen. Tässä ollaan menossa amerikkalaiseen hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, joka ei sovi meille."
Eloranta ei usko vapaaehtoisuuteen perustuvan talkoohengen olevan oikea vaihtoehto Suomen tulevaisuuden pelastamiseksi.
"Vaikutus olisi ihan nurinkurinen. Se pienentäisi verotuloja, jos tuohon mentäisiin."
Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola on virkaveljiensä kanssa samoilla linjoilla.
"Yksittäiset lahjoitukset eivät ole demokratian kannalta paras ratkaisu. Verotuksen kautta pystyttäisiin paremmin paikkaamaan taloutta sekä kohdentamaan verotuloja oikein", Simola linjaa.
Simola sanoo ehdotuksen herättävän hänessä ristiriitaisia tunteita. Hänen mukaansa on hyvä, että elinkeinoelämän johto osoittaa malttia ja osallistumista, mutta hän samalla kyseenalaistaa, onko se oikea tapa rakentaa yhteiskuntaa.
Sekä Simola että Eloranta huomauttavat, että on täysin eri asia luopua vapaaehtoisesti tai lahjoittaa viisi prosenttia omista johtajatason kymmenientuhansien kuukausipalkoista kuin pieni- tai keskituloisen kuukausituloista.
"Pienipalkkainen joutuu miettimään, että minkä kinkun ostaa ja jättämään etelänmatkansa väliin", Simola sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti