Olen kirjoitellut silloin tällöin Kemin edustalla olevasta Selkäsaaresta, jossa on havaittavissa viimeisen jääkauden ryminöitä kivimuodostelmina.
Olen katsellut Kemin kulttuurikeskuksessa Historiallisen museon näyttelyssä animaatiota, jossa mennään tästä ajasta kauas taaksepäin mutta myös eteenpäin. Mikäli olen oikein ymmärtänyt kyseisen animaation on hahmottanut maankäyttösuunnittelija Peter Brusila Kemin kaupungin teknisen palvelukeskuksen virkamies.
Animaatiosta on nähtävissä, että Perämeren pohjukan maannuoseman myötä mm. Selkäsaareen pääsee kuivin jaloin kävälemään muutaman sadan vuoden päästä - ainakin sen aikaiset superkumisaappaat jalassa.
Suosittelen em. näyttelyssä käyntiä ensi tilassa. Siellä on paljon mielenkiintoista tämän alueen ja nimenomaan Kemin kaupungin historiasta...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Suomalaistutkimus: Euroopassa eli viime jääkauden hyisimmässä vaiheessa paljon luultua enemmän ihmisiä
Suomalaistutkimus kumoaa vanhan käsityksen, jonka mukaan mannerjään kyljessä olisi sinnitellyt vain joitain tuhansia eurooppalaista eristäytyneissä ryhmissä
Viime jääkauden aikana Euroopassa asui paljon enemmän ihmisiä kuin aiemmin on oletettu. Kylmimmän vaiheen aikana 23 000 vuotta sitten Euroopan väkimäärä oli noin 100 000 ja ilmaston lämmettyä 13 000 vuotta sitten noin 400 000.
Arviot ovat tuoreesta suomalaisesta tutkimuksesta, jonka yhdysvaltalainen tiedelehti PNAS julkaisee tällä viikolla. Monitieteisessä hankkeessa oli mukana arkeologian, maantieteen, geologian ja ilmastomallinnuksen asiantuntijoita.
Aiemmin on uskottu, että Euroopassa eli hyisellä jääkaudella vain joitain tuhansia ihmisiä pienillä eristäytyneillä alueilla. Noissa refugioissa ihmispopulaatiot olisivat säilyneet hengissä ankarissa oloissa.
Kuva muuttui, kun Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat mallinsivat viime jääkauden aikaista väestönkehitystä.
Ensin he tutkivat etnografisen aineiston pohjalta sitä, miten ilmasto on vaikuttanut metsästäjä-keräilijöiden väentiheyteen historiallisena aikana. He olettivat, että vaikutus olisi ollut samanlainen myös muinaisuudessa.
Jääkauden ajan ilmastosta he käyttivät samantapaista mallia kuin ne, joiden avulla ennustetaan tulevaa ilmastoa.
Lopuksi he testasivat arkeologisten aineistojen avulla, ovatko väestökehitystä kuvaavan mallin ajalliset ja alueelliset trendit yhtäpitäviä niiden kanssa. Vastaavuus oli selvä: ilmasto vaikutti voimakkaasti jääkauden ihmispopulaatioon.
Ankarat olot eivät kuitenkaan olleet ihmiselle niin kurjat kuin aiemmin on arvioitu. Jopa kylmimmän vaiheen aikana kolmasosa Euroopasta oli ilmastollisesti sopivaa ihmisasutukselle.
"Tutkimuksemme mukaan lähes koko Alppien eteläpuolinen Eurooppa, erityisesti Välimeren ja Atlantin rannikkoalue Kreikasta Portugaliin, oli suotuisa jääkauden metsästäjä-keräilijäväestölle", sanoo tutkija Miikka Tallavaara Helsingin yliopistosta.
Aiemmat arviot jääkauden ajan eurooppalaisten määristä olivat roimasti pienempiä, koska ne oli päätelty arkeologisten aineistojen perusteella. Arkeologiset jäänteet ovat kuitenkin aina puutteellisia eivätkä ne välttämättä paljasta, missä kaikkialla ihmisiä eli.
Lisäksi vanhoissa tutkimuksissa oletettiin, että väentiheys olisi ollut joka paikassa sama. Tallavaara kollegoineen otti huomioon ilmaston ja ympäristön alueelliset vaihtelut, jotka vaikuttavat siihen, paljonko ihmisiä missäkin voi elää.
Suomalaistutkijoiden tarkastelema ajanjakso alkoi 30 000 vuotta sitten ja päättyi 13 000 vuotta sitten.
Kalseimpaan aikaan 23 000–19 000 vuotta sitten keskilämpötila oli Etelä-Euroopassa viidestä kymmeneen celsiusastetta nykyistä kylmempi, Itä-Euroopassa tätäkin hyytävämpi.
Jäätikkö kattoi laajimman alueen 19 000 vuotta sitten. Mannerjää ulottui silloin etelässä Pohjois-Saksan ja Puolan tasalle.
Suurimman osan tutkittavasta ajasta jää peitti Suomen. Silloinkin kun nykyinen alueemme noin 30 000 vuotta sitten oli paljas, ilmasto oli niin armoton, ettei täällä asunut ketään.
"Lähes koko jääkauden ajan jäätikön ja asutun seudun välissä oli tyhjä asumaton kaistale", kertoo Tallavaara.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti