Tiesitkö tätä?
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
Taakka voi muuttua aarteeksi
KUVA: EPA
Turvapaikanhakijat ja pakolaiset aiheuttavat päänvaivaa läntisille hyvinvointivaltioille.
Lähes 60 miljoonaa ihmistä joutui jättämään entisen elämänsä taakseen vuonna 2014. Pakolaisia on nyt maailmanlaajuisesti enemmän kuin koskaan aiemmin - ja yli puolet heistä on lapsia. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n luvuissa ovat mukana maasta paenneet pakolaiset, maan sisäiset pakolaiset ja turvapaikanhakijat.
Välimeren ylitti viime vuonna arviolta 220 000 epätoivoista turvan etsijää, ja tänä vuonna Kreikan ja Italian rannikolle on seilannut henkensä kaupalla jo lähes 90 000 ihmistä.
Euroopan unionin komissio on pikku hiljaa herännyt ihmisten hätään.
Komissio julkisti toukokuussa Euroopan ”muuttoliikeagendan”, jonka tarkoitus on yrittää ratkaista pakolaistilannetta ja maahanmuuttopainetta. Suomi on harannut erityisesti EU:n jäsenmaiden välisiä turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja vastaan.
Etunenässä kristillisdemokraatit ovat vastustaneet siirtoja. He perustelevat niiden lisäävän laittoman maahantulon vetovoimaa ja ruokkivan ihmissalakuljettajien järjestäytynyttä rikollisuutta. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen korosti KD-lehden haastattelussa (12.6.), että jokaisen maan tulisi vastata omalle alueelleen tulleiden turvapaikanhakijoiden tutkinnasta.
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö, ylijohtaja Jorma Vuorio totesi Kauppalehden haastattelussa (17.6.), että vastaanoton kustannuksia saataisiin kuriin antamalla Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkintaan lisää rahaa, jotta se pystyy vastaamaan nopeasti turvapaikkahakemusten kasvuun.
Hallitus esitti turvapaikkatutkintaan viime viikolla 0,7 miljoonan euron lisärahoitusta, mutta Maahanmuuttoviraston johtajat eivät usko sen riittävän, jos hakemusten määrä kasvaa samaa vauhtia kuin alkuvuonna.
Suomen hallitus on linjannut, että jos sisäiset siirrot tehdään, pakolaiskiintiö lasketaan 750:een nykyisestä 1050:stä. Kaikki asiantuntijat eivät ole samaa mieltä - osa nostaisi kiintiötä.
Turvapaikanhakijat ja pakolaiset teettävät ylimääräistä työtä läntisille hyvinvointivaltioille, joissa itsekäs omaan napaan tuijottaminen näyttää olevan yhä hyväksytympää. Samaan aikaan, kun ihmiset kuolevat yrittäessään päästä turvaan, Euroopassa keskitytään kiistelemään kustannusten jakamisesta.
Julkisessa keskustelussa turvapaikanhakijat määritellään riesaksi, taakaksi, kuluksi. Unkarin esimerkki hoitaa ”siirtolaisongelmaansa” on vähintäänkin mielenkiintoinen: maan hallitus suunnittelee rakentavansa neljä metriä korkean aidan Serbian vastaiselle rajalle.
Ulkoministeri Peter Szijjarto perusteli keskiviikkona, että ”Unkarilla ei ole enää varaa odottaa EU:n ratkaisua pidempään”. Szijjarto korosti hallituksen ”sitoutuneen puolustamaan Unkaria ja suojelemaan unkarilaisia siirtolaisuuden aiheuttamalta paineelta”.
Samanhenkisiä puheenvuoroja on kuultu liikaa myös Suomessa.
Valtioiden päättäjien kannattaisi ajatella hieman nykyhetkeä pidemmälle, sillä maahanmuuttajat maksavat velkansa vielä takaisin. Kun nykyiset suomalaislapset tarvitsevat hoitoa mummo- ja pappaiässä, turvapaikan saanut syyrialainen on korvaamaton apu.
Samaan aikaan, kun ihmiset kuolevat yrittäessään päästä turvaan, Euroopassa keskitytään kiistelemään kustannusten jakamisesta.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti